Toisin kuin tavallinen ape, tieto on siitä eriskummallinen ravintoaine, että se ei käytössä kulu, vaan sitä tulee lisää. Tiedonnälkäisten kansalaisaktiivien ruokavalio on nopeasti muuttumassa kaloripitoisempaan suuntaan kun institutionaaliset toimijat, esimerkiksi Maailmanpankki ja Maailman terveysjärjestö, ovat oma-aloitteisesti alkaneet avata tietovarantojaan.
Avattu tietolähde ei tietenkään vielä yksinään johda hyödynnettävissä olevan tiedon määrän kasvuun. Tietoa pitää jatkojalostaa, jotta sen määrä alkaisi lisääntyä ja avaamisen tarjoamat edut voitaisiin maksimoida. Jatkojalostus tarkoittaa tietolähteiden sisältämän informaation älykästä yhdistelyä ja muokkausta esimerkiksi suodatuksen ja mallituksen kautta.
Otetaanpa esimerkki: paikkatietoa ja julkisen liikenteen aikatauluinformaatiota yhdistelevää reittioptimaattoria voidaan pitää eräänlaisena suodattimena, joka sulkee pois epäkäytännölliset reittivaihtoehdot. Se on samalla myös yksinkertainen optimointimalli, joka laskee eri reittimahdollisuuksien aikakustannukset tarjoten käyttäjälle nopeinta vaihtoehtoa tai lyhintä reittiä.
Esimerkkinä hieman monimutkaisemmasta mallipohjaisesta tiedonjalostuksesta voisi toimia vaikkapa kaupunkisuunnittelusovellus, joka käyttää syötteenään sekä kaavoitusdataa että mittaustietopankkia eri päästölähteistä, kuten voimalaitoksista ja liikenteestä. Laskennallisten mallien avulla voidaan arvioida eri maankäyttöstrategioiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ja vertailla eri skenaarioita keskenään. Näin voidaan sulkea päätöksentekoprosessista pois koko joukko vaihtoehtoja, joiden hiilidioksidijalanjälki on yksinkertaisesti liian suuri. Jäljelle jäävistä ehdotuksista (ja vain niistä) voidaan väitellä ja vääntää kättä niin kuin normaalissa poliittisessa prosessissa.
Kaupunkisuunnitteluesimerkkimme johtaa sarjaan havaintoja, joista ensimmäinen on se, että avoin data toimii peruskivenä yhteiskunnallisessa muutosprosessissa, joka vie loogisesti kohti avointa, yhteisöllistä ja malliavusteista päätöksentekoa. Jotta tämän ketjun eri osaset toimisivat moitteettomasti, meidän täytyy ylittää raja-aidat päätöksentekoon tarvittavan tiedon jalostusta harjoittavien ryhmien välillä ja saada aikaan aitoa yhteistyötä.
Avoimen yhteisöllisen päätöksenteon tekniset vaatimukset on varsin helppo toteuttaa verrattuna sosiaalisiin haasteisiin, joita yhteistyövaatimus aiheuttaa. On kuitenkin olemassa monia vahvoja kannustimia, jotka edistävät vuorovaikutuksen aikaansaamista avoimeen päätöksentekoon osallistuvien tahojen välillä. Tarkastellaan näitä seuraavaksi eri näkökulmista.
Kaikki voivat olla tiedon tuottajia ja käyttäjiä
Tietoa (jatko)jalostavien mallien on oltava avoimia kaikille käyttäjille kuten tietovarantojenkin. Tämän vuoksi on tärkeää, että mallit julkaistaan avoimissa kehitysympäristöissä, joissa ne ovat kaikkien saatavilla ja edelleen muokattavissa. Tiedontuottajat (esim. ammattitutkijat) voivat näin rakentaa yhdistelmämalleja samaan tapaan yhteistyöperiaatteella kuin nörttipiireissä tuunataan avoimen lähdekoodin sovelluksia. Tämä työskentelytapa on jo käytössä monitieteisissä suunnitteluprojekteissa, ja se edistää informaation vaihtoa eri tekniikan ja tieteenalojen välillä.
Verkkopohjainen päätöksentekoympäristö sisältää mm. mallipohjaisia työkaluja tiedon jatkojalostukseen. Näiden avulla tiedontuottajat voivat välittömästi osoittaa tutkimuksensa politiikkarelevanssin osallistumalla julkisiin keskusteluihin, joissa eri vaihtoehtoja pohditaan ja vertaillaan. Näin asiantuntijat tuovat osaamisensa sekä hallinnon että kansalaisten käyttöön.
Keskusteluareenalla on voitava hyödyntää sekä kvalitatiivista argumentointia että mallipohjaista kvantitatiivista arviointia. Julkisen keskustelun jäsentäjinä tarvitaan sekä ns. pehmeiden että kovien tieteiden ja tekniikan edustajia. Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnalliseen vuoropuheluun päätöksentekoon tarvittavan tiedontuotannon kautta pitäisi palkita tulevaisuuden yhteiskunnassa mm. tutkimusrahoituksen myöntämiseen liittyviä kriteerejä laajentamalla.
Myös yksittäiset kansalaiset, koululaisryhmät ja eri järjestöt voivat toimia tiedontuottajina crowdsourcing-ideologian hengessä. Nämä toimijat voivat tarjota tärkeää raakadataa suoraan tutkijoiden käyttöön esimerkiksi osallistumalla oman elinympäristönsä havainnointiin ja sen tilasta raportoimiseen. Mahdollisuus osallistua itseä hyödyttävän tiedon tuottamiseen, jota tarvitaan päätöksenteon tueksi, voisi houkutella monia yhteiskunnallisista asioista vieraantuneita tahoja mukaan yhteistoimintaan ja nostaa myös yleistä kiinnostusta politiikkaan.
Kansalaisverkostot ja virkamiehet vuorovaikutuksessa
Vaikka tiedontuotantokyvyn suhteen kaikki yhteiskunnalliset toimijat yksilöistä instituutioihin eivät olekaan tasa-arvoisia, voidaan avoin päätöksentekoympäristö rakentaa siten, että verkostoitumisen kautta tasa-arvo toteutuu paremmin. Toisin sanoen avoin päätöksentekoympäristö antaa argumentaatiovoimaa verkostoille, joilla on riittävä kollektiivinen osaamisaste.
Esimerkiksi asunto-osakeyhtiön jäsenet voivat verkkoselainta käyttämällä suunnitella yhdessä arkkitehdin kanssa uuden asuinrakennuksensa ulkonäön ja toiminnallisuudet. Asukkaat ideoivat ja arkkitehti pitää isot linjat näpeissään muistuttaen amatöörisuunnittelijoita esimerkiksi paloturvallisuutta koskevista lainsäädännöllisistä rajoitteista.
Mallipohjaisessa yhdyskuntasuunnittelu- ja päätöksentekoympäristössä voidaan myös saada ennusteet sille, että tietyt terveysindikaattorit, esimerkiksi sisäilman laatu, ovat riittävän hyviä. Mikäli kaupungin kaavoitussuunnitelman perusteella laadittu mallipohjainen ennuste lähistölle suunnitellun tien aiheuttamalle pienhiukkasaltistukselle osoittautuu asukkaiden mielestä liian suureksi, he voivat käyttää kvantitatiivisia perusteluja muutosehdotuksensa tukena. Kun virkamiehillä on käytössään samat avoimet mallit ja informaatio, esitettyjen väitteiden varmentaminen on helppoa.
On hyvä pitää mielessä, että nykyisessä systeemissä pieni joukko virkamiehiä ja konsultteja käyttää paljon valtaa tuottaessaan ammattipäättäjille mallipohjaisia ennusteita suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Avoin päätöksentekoympäristö tuo saman asiantuntijapalvelun kaikkien ulottuville asiantuntija-avusteisen crowdsourcing-ideologian avulla.
Tästä ideologiasta on monenlaista hyötyä koko yhteiskunnan kannalta, eikä vähiten demokratiakehityksen mielessä, vaan myös yhteisöllisen tiedonjalostuksen kautta tieteellisessä mielessä. Jos mallit ja informaatio ovat avoimia ja riittävän helppokäyttöisiksi muunnettuja, aukenee laajemmille tutkijaverkostoille mahdollisuus osallistua kriittisen keskusteluun ja parannusehdotusten tekemiseen.
Esimerkiksi verosuunnittelumallit voitaisiin avata muidenkin kuin parin ministeriön virkamiehen käyttöön. Niin ikään keskustelu valtion budjetista, siis yhteisten rahojen käytöstä, tulisi avata laajemmille piireille. Sama kritiikki pätee myös taloudellisen päätöksenteon tueksi rakennettuihin suhdannemalleihin, joita pankeissa käytetään.
Vasta kun laajempi asiantuntijoiden joukko saa käyttöönsä samat tai vertailukelpoiset tiedonjalostustyökalut ja informaation, joukkoäly pääsee oikeuksiinsa. Tämä pätee niin yhteiskunta-, lähiympäristö-, kuin verosuunnitteluunkin vain muutamia esimerkkejä mainitaksemme. Toisissa asioissa osallistuminen voi olla suorempaa ja laajempia ryhmiä koskettavaa kuin toisissa. Yhtä kaikki, julkinen keskustelu ja väittely voidaan ulottaa paljon laajemmalle kuin nykyisin vähintäänkin asiantuntemukseltaan riittävän tason saavuttaneiden verkostojen suhteen.
Kohti verkostojen yhteistoimintaa
Yhteisöllisessä päätöksentekoympäristössä yksilöiden ei tarvitse olla kaikkien alojen ammattilaisia, vaan jokainen voi tuoda oman asiantuntemuksensa ja elämänkokemuksensa verkoston käyttöön. Tulevaisuuden yhteiskunnan toimijoita ovat aktiiviset verkostot, joiden argumentaatiovoimaa tehostavat uudet yhteisölliset suunnittelu- ja päätöksentekotyökalut.
Hyvässä päätöksentekojärjestelmässä ideat ja ehdotukset voivat vapaasti kilpailla toistensa kanssa. Niitä myös pystytään vertailemaan sekä kvalitatiivisilla että usein myös kvantitatiivisilla argumenteilla, kuten malleilla, avoimemmin ja helpommin kuin aiemmin. Työkalut tämän päämäärän saavuttamiseksi ovat jo käsissämme.
Sami Majaniemi on kiinnostunut yhteisöllisestä tiedontuotannosta ja avoimesta päätöksenteosta
Pingback: Tunnelma tiivistyy | Mahdollista