Kaupunkiosallistumisen formaatti

Paljon on puhuttu palvelukonseptien kaupallistamisesta, mutta mitä sillä tarkoitetaan?
Palveluita ei voida tuottaa varastoon, simppelisti monistaa ja viedä muihin maihin tai kaupunkeihin. Tehokkuuden nimissä ei kuitenkaan kannata keksiä pyörää jatkuvasti uudelleen.

Televisiomaailman vertauskuvana voidaan ajatella, että elokuvat ja tv-sarjat ovat massatuotteita, joita voidaan tehdä yhdessä paikassa ja myydä useisiin maihin ja uusille tv-kanaville. Erikseen ovat TV-formaatit, kuten Big Brother, Haluatko Miljonääriksi ja Top Chef. Näistä toki näytetään Suomessa muiden maiden versioita, mutta parhaimmat katsojaluvut saavutetaan, kun formaatin mukaisesti uudelleentuotetaan sama ohjelma paikallisiin oloihin sovelletusti.

TV-formaateilla on jo toimivat markkinat. Olennaista on, että formaatin tuotantoyhtiö on mukana ohjelman uudelleentuottamisessa uusissa kohteissa. Formaatin ostaja saa tuotantoyhtisötä formaattiraamatun, jossa on kaikki tieto sarjan tuottamista varten, sekä usein konsulttiapua tuotannon käynnistämiseen ja seurantaan. Tämä on ostajan kannalta helppoa ja tuotantoyhtiöön kertyy jatkuvasti tietoa formaatin soveltamisesta, uusia haasteita ratkotaan ja formaatti kypsyy.

Formaattien vahvuus on siinä, että kaikki, mikä tuotantoprosessissa on mahdollista standardoida suoraan monistettavaksi (esimerkiksi alkumusiikki) standardoidaan, mutta samalla mahdollistetaan paikallisiin oloihin sovittaminen (Suomen Big Brotherissa on Suomalaisia osallistujia ja Findomon tekemä talo). Formaateilla on yksi tunnistettava brändi, ihmiset odottavat innoissaan, vihdoinkin Suomen Huippumalli haussa, mutta silti jokaisessa maassa tuotettu produktio on omansa.

Voisiko verkko-osallistumisen sovelluksiin käyttää samaa formatisointi-ideaa?
Suurin haaste toimivien verkko-osallistumisympäristöjen kehityksessä ei suinkaan ole niiden tekniikassa, vaan siinä, miten verkko-osallistuminen (palautteenanto, aloitteet, mielipiteet jne.) saadaan sidottua osaksi hallinnon prosesseja, osaksi virkamiestyötä tai päätöksentekoprosesseja. Tämä pitäisi tehdä niin, että osallistumisesta on selkeää hyötyä kaikille osapuolille. Osallistumisen pitää vaikuttaa, helpottaa virkamiesten työtä, parantaa valmistelun laatua, lisätä päätösten legitiimiyttä jne. Pahimmillaan osallistuminen vain kuormittaa sekä kansalaisia että virkamiehiä ja vaikuttavuus häviää matkalla.

Kun joku tahollaan onnistuu ratakaisemaan verkko-osallistumisen haasteen tai edes jonkin osan siitä (esim. kuinka motivoida kaupunkilaisia käyttämään palvelua), saa kyseinen tapaus varmasti julkisuutta, sitä voidaan esitellä ylpeänä seminaareissa ja se päätyy lukuisille best practices listoille, mutta onnistuuko sen kopioiminen muualle ja kuinka helposti?

Nykyisin tilanne on se, että jokainen kaupunki, virasto, ministeriö jne. pohtii omasta lähtökohdastaan verkko-osallistumista. Muilta otetaan kyllä mallia ja best practices listoja selataan, mutta kukaan ei ole tarjoamassa formaatteja, jotka toimisivat. Softaa kyllä saa speksejä vastaan teetettyä kilpailuttamalla ja muutamia osallistumisalustoja (eli softia) on jopa tuotteistettu, mutta pelkkä softa ei riitä, toinen puoli eli prosessi puuttuu ja se pitää kaikkialla kehittää ilman apuja uudelleen.

Fillarikanava

www.fillarikanava.fi

Fillarikanava on esiaste kaupunkiosallistumisformaatille, jota on vuoden verran kehitetty yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Paljon on opittu matkanvarrella, mutta paljon on vielä haasteita ratkaistavana.  Alla on kiteytettynä muutama Fillarikanavan kehitysprinsiippi:

Palautteen keräämisestä yhteistyöhön: Temaattisesti rajattu fokus (pyöräily) ja karttapohjainen käyttöliittymä on suunniteltu tukemaan vuorovaikutusta, jossa kerätty informaatio on mahdollisimman kohdistettua ja konstruktiivista. Pyöräilijät kokevat, että kanava on suunnattu heille, minkä on havaittu vaikuttavan keskustelun laatuun positiivisesti. Karttapohjaisuus puolestaan ohjaa antamaan tarkkoja huomioita yleisten ”Helsinkiin tarvitaan lisää pyöräkaistoja” -tyyppisten kommenttien sijaan.

Verkkopalvelu + toimintamallit: Fillarikanavan suunnittelussa on pidetty lähtökohtana sitä, että paraskaan verkkopalvelu ei takaa toimivaa sähköisen osallistumisen (eParticipation) käytäntöä. Työkalun tai palvelun ohella yhtä tärkeäitä ovat markkinointi ja ennenkaikkea kerätyn tiedon johtaminen tässä tapauksessa pyöräilyyn liittyvien suunnittelu- ja ylläpitoprosessien tueksi. Formaatilla tarkoitetaan verkkopalvelua ja sen tukemia toimintamalleja, joita jatkuvasti kehitetään yhdessä.

Suunniteltu monistettavaksi: Fillarikanava on suunniteltu niin, että se voidaan sekä teknisesti, että toimintamallien osalta monistaa toimimaan useissa kaupungeissa. Tavoitteena on rakentaa pyöräilijöiden (ja pyöräilystä vastaavien virkamiesten) tunnistama brändi. Samanaikainen toiminta useissa kaupungeissa mahdollistaa tiedon ja kokemusten välittämisen kaupunkien välillä ja kaikkialla tehdyt parannukset itse palveluun, sekä toimintamalleihin koituvat kaikkien käyttäjien hyväksi.

5 Responses to Kaupunkiosallistumisen formaatti

  1. Tämä on niin iso asia että sitä pitäisi tutkia pähkäillä ehkä organisoidumminkin kuka/mikä on se taho joka miettii uusia toimintamalleja? Antti miten voisimme auttaa asian eteenpäin viennisssä?

  2. Pingback: Nettikansan kalenteria 2011 | Mahdollista

  3. Pingback: Verkkodemokratia kaupungeissa [JULKINEN DRAFT] | Mahdollista

  4. Pingback: Verkostoitumista ja tiedon jakamista « Julkisesti nähtävillä

  5. Pingback: Kohti osallistujalähtöisiä sovelluksia « Julkisesti nähtävillä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>