Aikapankit ja vertaistuotanto

Aikapankissa käyttäjät vaihtavat keskenään palveluita joiden vaihtoa mitataan aikaan sidotun paikallisvaluutan avulla. Periaatteena on, että kaikkien aika, työ ja avun tarve ovat yhtä arvokkaita. Toisen jäsenen auttamiseen käytetty aika oikeuttaa vastaanottamaan saman verran toisen jäsenen aikaa.

Aikapankissa vaihdanta perustuu vapaaehtoisuuteen. Itse annan aikapankin jäsenen lapselle läksyjentekoapua. Tästä ansaitsemani aikapisteet käytän naapurini tarjoamaan muuttoapuun. Aikapankin kautta kaupassakäyntiapua tarvitseva vanhus voi pyytää apua naapurilta ja korvata avun joko suoraan naapurille, tai jollekin toiselle aikapankin jäsenelle. Aikapankki lisää ihmisten vastavuoroisia suhteita. Järjestelmä soveltuu hyvin sellaiseen palvelun vaihdantaan, johon oikean rahan ansaitseminen ei motivoi.

Aikapankkijärjestelmän on keksinyt oikeustieteen professori Edgar Cahn 1980-luvulla.  Nyt se on levinnyt yli 20 eri maahan. Britanniassa aikapankit ovat julkisen sektorin ylläpitämiä ja rahoittamia. Niitä on perustettu vuodesta 1998 lähtien ja tällä hetkellä maassa toimii 181 aikapankkia. Britanniassa aikapankkien toimintaan osallistuvat ne, jotka osallistuvat vähien perinteiseen vapaaehtoistyöhön. Varhaiset tutkimukset osoittivat, että kolme neljäsosaa jäsenistä oli tavalla tai toisella syrjäytynyt palkkatyömarkkinoilta.

Aikapankki vertaistuotannon (Co-production) välineenä? Cahn näki alun perin aikapankkien tarkoitukseksi täydentää julkisen palvelun toimitusjärjestelmää. Britanniassa aikapankit täydentävätkin julkisen ja kolmannen sektorin jo meneillään olevia projekteja. Lontoossa terveyskeskuksen ympärille perustetun aikapankin jäsenet käyvät nykyisin harvemmin lääkärin vastaanotolla kuin ennen jäseneksi liittymistä. Terveyskeskuksen aikapankki on tuonut myös tarvittavaa sosiaalista tukea alueen vanhuksille, joten he ovat voineet elää pidempään itsenäistä elämää kodeissaan.

Suomeen aikapankkiliike rantautui vuosi sitten perustetun Stadin Aikapankin myötä. Tätä nykyä aikapankilla on yli kolmesataa jäsentä. Suomeen on perustettu vuoden 2010 aikana myös kymmenen muuta naapurustoaikapankkia. Olen parhaillaan tekemässä sosiaalipolitiikan gradua Stadin Aikapankin ensimmäisen vuoden toiminnasta.

Mitä sellaista tämä ”funny money” tekee, mitä oikea raha ei tekisi paremmin?

4 Responses to Aikapankit ja vertaistuotanto

  1. Pingback: Nettikansan kalenteria 2011 | Mahdollista

  2. Pingback: Verkkodemokratia kaupungeissa [JULKINEN DRAFT] | Mahdollista

  3. Pingback: Uskallatko kurkistaa laatikon ulkopuolelle? | Jukka Tuohimetsä

  4. Konsta Koppinen sanoo:

    Kysymys: mitä sellaista tämä ”funny money” tekee, mitä oikea raha ei tekisi paremmin?

    Vastaus: tämä ”hassu raha” ei perustu yksityisille pankeille pohjautuvaan korolliseen velkaan kuten ”oikea raha”. ”Oikea raha” muuten tulee tyhjästä, päinvastoin kuin tämä ”hassu raha” joka perustuu tehtyyn työhön. Tällä on myös se etu puolellaan ettei sen avulla voi helposti rakentaa imperiumeja joita sitten käytetään tappamiseen ja orjuuttamiseen, http://www.youtube.com/watch?v=o11YmQ7-Ld8 (”pankkijärjestelmä yrittää hallita maailmaa.”)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>