Osallistumisesta yhteishallintaan

Uudet tiedon tuottamisen, prosessoinnin ja jakelun tavat, joista muilla leiriläisillä on erinomaisia esimerkkejä, mahdollistavat aivan uuden tasoisen osallistumisen yhteisen kaupungin ja koko yhteiskunnan pyörittämiseen. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Osallistumisen sijaan uneksimme yhteishallinnasta, mikä tarkoittaa asukaslähtöistä kaupungin kehittämiseen ja ylläpitoon tähtäävän suunnittelua ja hallintaa yli sektorirajojen.

Osallisuus on demokratian ja avoimen hallinnon tukijalka

Peräänkuulutamme rakenteellisia uudistuksia, jotka kohdistuvat paitsi edustuksellisen demokratian päätöksentekokoneistoon, myös hallinnon lakisääteiseen toimintatapaan. Nykyisellään suoralla osallistumisella ei ole riittävää lakisääteistä roolia. Kaupunkisuunnittelussa kymmenen vuoden aikana saadut käytännön kokemuksen osoittavat, että osallistuvan suunnittelun sitominen osaksi hallinnon käytäntöjä on haastavaa. Osallistuvan suunnittelun toteutuminen ei ole vain tiedon hallinnan ja jalostamisen ongelma, vaan se on laajamittainen yhteiskunnallinen haaste, joka edellyttää uudenlaisen hallinto- ja suunnittelukulttuurin synnyttämistä.

Suora osallistuminen tulisi nähdä edustuksellisen demokratian ja avoimen hallinnon tukijalkana. Tällöin suoralle osallistumiselle tulee luoda rakenteita, paikkoja ja yhteistä kieltä yhteisten suunnittelukohteiden kautta. Esimerkkinä yrityksestä luoda uudenlaisia rakenteita haluamme esitellä erästä kehitysprosessia Helsingin Herttoniemestä. Alueella on luotu paikallinen toimintarakenne, yhteishallintamalli, jossa kaupunginosademokratia yhdistyy monialaiseen virkamiesyhteistyöhön. Yhteishallinnan keskeinen osa on asukkaista, järjestöistä ja virkamiehistä koostuva alueryhmä, joka ohjaa ja toteuttaa avoimissa asukasilloissa esitettyjä kehittämisen kohteita sekä kaupunginosakohtaisia verkkosivuja. Paikallisen kohtaamisen ja tapahtumien ohella erilaiset nettipohjaiset työkalut ja keskustelufoorumit ovat olleet tapoja vahvistaa osallisuutta toimijoiden kesken. Toiminnalla on mm. suunniteltu ja toteutettu alueen parempia palveluita ja harrastustoimintaa sekä välitetty tietoa kaupunginvaltuuston työskentelyn tueksi.

Kunnallinen hallinto on sokea suoralle osallistumiselle

Yhteishallintamalli saa kannatusta alueen virkamiehiltä ja esimerkiksi kaupunginvaltuutetut osallistuvat kehittämistilaisuuksiin. Alueryhmässä on aktiivien ja kolmannen sektorin sekä yksityisen sektorin ohella vahva edustus kaupungin väkeä. Johtuen suomalaisesta keskitetystä päätöksentekojärjestelmästä, Herttoniemen yhteishallintamallilla ei kuitenkaan ole virallista asemaa hallintojärjestelmässä. Hallintorajat ylittävät haasteet voidaan kohdata ja ratkaista paikallisella tasolla. Aseman puuttuminen vaikuttaa lähinnä silloin, kun isoja kehittämishankkeita viedään läpi kunnan ja seutukunnan tasolla. Esimerkiksi isot kaupunkisuunnittelulliset hankkeet viedään läpi ilman, että paikallinen tahtotila välittyy laajempaan päätöksentekoon ja suunnitteluun. Alueryhmän toiminta, toivomukset ja päätökset voidaan aina tarpeen tullen jättää huomiotta. Tilanne ei ole omiaan kannustamaan kansalaisosallistumiseen. Vain vaikuttava osallistuminen varmistaa osallistumisen jatkossa, oli se sitten suoraan tai edustuksellisen demokratiaan tähtäävää.

Yhteishallinta rakennetaan yhdessä. Tule mukaan leiripäivänä tai kommentoi pikkuparlamentissa!

Terveisin, Sirkku Wallin & Karoliina Jarenko, Aalto yliopisto / YTK

2 Responses to Osallistumisesta yhteishallintaan

  1. Pingback: Tunnelma tiivistyy | Mahdollista

  2. Pingback: Verkkodemokratia kaupungeissa [JULKINEN DRAFT 0.9] | Mahdollista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>