Avoin yrittäjyys – mahdollisuuksia ja haasteita

Julkisen datan avaaminen on läheinen aihe monelle leiripäivän osallistujista. Yritysten avoimuudesta on puhuttu vähemmän. Me olemme ottaneet yrittäjyyden suhteen mahdollisimman avoimen linjan, ja tarkoituksenamme on selvittää, mitä siitä seuraa.

Avoimessa yrittäjyydessä on monta tasoa. Ohjelmistoyritysten tapauksessa avoin lähdekoodi on niistä ehkä tunnetuin. Toinen taso on yritysten (esim. web-palveluiden, kauppaketjujen, ym.) hallussa oleva data, jota kolmannet osapuolet voisivat hyödyntää monin tavoin. Näiden lisäksi on syytä muistaa toimintamallien taso: on paljon asioita, joita yritykset voisivat oppia toisiltaan, jos yrittäjät eivät olisi saaria vaan pyrkisivät nykyistä aktiivisemmin kertomaan omasta toiminnastaan ja vaihtamaan ajatuksia vertaistensa kanssa.

Millaisia hyötyjä yrittäjille sitten voisi avoimuudesta olla? Tässä joitain esimerkkejä, muitakin varmasti löytyy:

  • Jos yritykset avaisivat dokumenttiarkistojaan, voisi syntyä kollaboratiivisesti tuotettu dokumenttipankki, jolla vältetään pyörän keksiminen uudestaan: yritysten konkreettisia esimerkkidokumentteja esimerkiksi osakassopimuksista, kirjanpitoon liittyvistä laskelmista, rahoittajille esiteltävistä kalvopohjista jne.
  • Muiden datojen hyödyntäminen verkkopalveluissa: jos data ei makaa suljetuissa puutarhoissa vaan on mahdollisimman helposti liikuteltavissa palvelusta toisiin, hyvien palveluiden rakentaminen helpottuu huomattavasti
  • Avoimuus on paras tapa pitää maine puhtaana. Kun ei salaa mitään, ei tule toimineeksi epäeettisellä tavalla. Myös asiakkaat arvostavat avoimuutta ja rehellistä viestintää.
  • Osaamisen jakaminen: yrityksillä on erilaisia osaamisalueita on erilaisia taitoja, ja jos ne ovat kaikkien tiedossa, ne tulevat hyödynnetyksi tehokkaammin
  • Avoimessa ilmapiirissä kilpailijoista tulee yhteistyökumppaneita, joiden kanssa asioista neuvotellaan, ja joiden kanssa palveluita yhdistämällä voidaan tarjota asiakkaille parasta mahdollista palvelua.
  • Rikastava yhteisö, jolta voi kysyä neuvoa ongelmatilanteissa: vain harvat ongelmat ovat uusia, todennäköisesti joku on joskus kokenut saman aiemmin ja osaa neuvoa; toisten ongelmien ratkaisuun taas tarvitaan uusia ja tuoreita lähestymistapoja. Ja joskus yhteisö voi auttaa vaikkei apua pyytäisikään, vaikkapa huomaamalla virheen koodissa tai kirjanpidossa.

Ongelmia

Edellä mainitut hyvät puolet ovat monien tiedossa. Erilaisia avoimuusaloitteita onkin tehty runsaasti, mutta monesti ne jäävät puolitiehen. Ystäväyrittäjissä mukana oleva Ilkka muistuttaa, että ideoiminen on helppoa, mutta käytännön teot jäävät helposti toteutumatta. Mistä tämä johtuu?

Usein syynä on yksinkertaisesti ajan riittävyys: avoimuus voi olla työlästä, ja moni kokee, ettei siitä saa riittävästi vastineeksi.

Avoimuuden hyötyjä voi monessa tapauksessa olla vaikea ymmärtää, ja moni kokee sen päinvastoin haitallisena. Tottumukset istuvat tiukassa, ja moni yritys työntääkin tilanteessa kuin tilanteessa yhteistyökumppanin kouraan NDA:n pohtimatta sen kummemmin, miksi niin tekee. Silti myös kilpailuetunäkökulma on hyvä muistaa: miten toteuttaa avoimuutta niin, että siitä ei seuraa se, että kilpailijat varastavat ideat?

Päätään nostaa myös vanha tuttu vangin dilemma: jos minä kontribuoin mutta toinen ei, tilanne on silloin kannaltani huonompi kuin se, etten tekisi mitään. Pitäisi siis voida tietää varmasti, että muutkin kontribuoivat, jos minäkin. Rikastavaa yhteisöä ei voi muodostaa yksinään.

Jatkuvuuden puute on keskeinen ongelma: avoimuuteen tähtäävien aloitteiden takana on usein tietty ryhmä aktiivisia henkilöitä, ja kun nämä syystä tai toisesta vetäytyvät, ei saman linjan jatkajia välttämättä löydy. Sama ongelma liittyy kaikkeen vapaaehtoisuuteen perustuvaan toimintaan.

Edelliseen liittyy myös kiinteästi volyymin puute, joka puolestaan johtuu kommunikaation haasteellisuudesta: samat ideat ja aloitteet keksitään usein monessa paikassa yhtä aikaa, mutta ihmiset eivät löydä toisiaan. Tarvitaan kriittinen massa, jotta homma lähtee pyörimään, mutta miten saadaan viestittyä asiat riittävän monelle taholle?

Ratkaisuja

Tässä sessiossa on tarkoituksena miettiä ratkaisuja edellä kuvattuihin ongelmiin. Sessiossa hyödynnetään muokattua versiota Soundbites-metodista. Homma toimii parhaiten, jos paikalle saadaan vähintään 8 osallistujaa.

Session kulku on seuraavanlainen:

  1. Aiheen esittely – 5 minuuttia
  2. Jakautuminen kahteen ryhmään
  3. Käsiteltävän ongelman valinta ryhmässä – 5 minuuttia: molemmat ryhmät valitsevat käsittelyyn yhden, mahdollisimman konkreettisen ongelman.
  4. Itsenäinen työskentely – 5 minuuttia. Jokainen kirjoittaa ylös kaikki mieleen tulevat ratkaisuehdotukset, hullutkin.
  5. Parityöskentely – 10 minuuttia. Jokaiselle pari, käydään läpi keksityt ratkaisut ja ryhmitellään ne, valitaan ne jotka molemmilla yhteisiä ja kehitetään ideaa niiden pohjalta pidemmälle – 10 minuuttia
  6. Ratkaisuideoiden muodostus – 15 minuuttia. Palataan takaisin omiin ryhmiin ja käydään läpi keksityt ideat. Muodostetaan niiden pohjalta kolme erilaista ratkaisuehdotusta: 1) Ideaali (ratkaisisi ongelma täydellisesti, jos käytettävissä kaikki mahdollinen aika ja resurssit), 2) Nopea ja helppo (jotain, minkä ryhmän jäsenet voivat toteuttaa itse parissa tunnissa) sekä 3) Hullu ja yllättävä (jotain täysin perinteisistä ratkaisuista poikkeavaa ja pakan sekoittavaa, voi olla melkein mitä tahansa)
  7. Ratkaisuideoiden esittäminen toiselle ryhmälle – 10 minuuttia. Toisen ryhmän jäsenet voivat kommentoida ideoita vapaasti.

6 Responses to Avoin yrittäjyys – mahdollisuuksia ja haasteita

  1. Pingback: Tunnelma tiivistyy | Mahdollista

  2. Pingback: Pystyvyysusko siirtää vuoria | Avoin yritys

  3. Antti Poikola sanoo:

    Nettikansan joukossa tuntui olevan enemmänkin yhteiskunnallisia yrittäjiä tai sellaiseksi aikovia, ainakin Peter Tattersall Veropuu idealla ja Kuinoma. Tämä oli hauska huomata, koska se ei mitenkään ollut valintakriteerinä kutsuja lähetettäessä.

    Jos yhteiskunnallinen yrittäminen kiinnostaa, niin varmasti kannattaa olla yhteydessä SYY ry:hyn, HUB Helsinkiin ja osallistua Be a Change -tapahtumaan 19-21.11 2010

    Mielestäni sessiolla päästiin raapimaan haastavan teeman pintaa ihan kohtalaiselta syvyydeltä. Varmasti on hedelmällistä testata ja sparrata avoimen yrityksen ideaa mahdollisimman monien yrittäjien kanssa, jolloin perinteet, ennakkoasenteet ja sudenkuopat on paikannettu maastokartaksi jo etukäteen ja itse avoimen yrityksen alkutaipaleella voidaan keskittyä jo tiedossa olevien haasteiden ratkaisuun uudella ajattelulla.

  4. Juho Makkonen sanoo:

    Juu hauska oli huomata, että yhteiskunnallinen yrittäjyys oli korkeassa kurssissa nettikansan keskuudessa. SYY ry:n porukan kanssa ei tosiaan olla ehditty vielä palaveeraamaan mutta kiinnostaa kyllä ja tarkoitus olisi. HUBin Annen kanssa juteltiin joskus ideasta vähän, mutta tarkoitus on jutella vielä lisää. Be A Change vaikuttaa myös varsin mielenkiintoiselta tapahtumalta, pitää ehdottomasti yrittää päästä osallistumaan.

    • Antti Poikola sanoo:

      Voisi olla ihan mielenkiintoista kasata porukka Nettikansalaisia Be a Changeen… ilmeisesti teillä oli ainakin Aikapankin kanssa jo ollutkin idean vaihtoa?

      Tällaiset tapahtumat kannattaa käyttää hyväkseen oman idean hiomiseen ja kehittämiseen siinä mielessä, että menee tekemään sinne sitä kehitystyötä, mitä pitäisi tehdä muutoinkin.

  5. Pingback: Pystyvyysusko siirtää vuoria | Mahdollista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>