Sisäpiiriläiset ja nettiverkostojen kätilöinti

”Johonkin liittyminen, kuuluminen, hyväksytyksi tuleminen, osallistuminen ja vaikuttaminen ovat yksilön kehitykselle olennaisen tärkeitä asioita. ” Riitta Jauhiainen ja Marjalla Eskola kirjassa Ryhmäilmiö 1994.

Johdanto

Tarkastelemme nettiajan kansalaisyhteiskunnan leirinuotiolla nettiverkostoinnin näkökulmasta sisäpiirien olemassaoloa, sisäpiirirajan avaamista, rajalla tapahtuvaa innostamista ja taustatyönä tarpeellista kätilöintiä.

Miten tulisi menetellä silloin, jos haluaisimme pitää omaa toimintaamme avoimena – ainakin jossakin määrin? Miten taustatyöntekijät, netti-innostajat, voivat edistää verkossa osallistumista, yhteenkuuluvuutta, kommunikaatiota, yhteiseksi tekemistä, avoimuutta tässä mielessä. Samalla käy näkyväksi myös, millä keinoilla internetissä toimiva verkosto pitää vieraat ja toisinajattelijat poissa niin halutessaan?

Alla blogiteksti aiheesta. Käsittelen asiaa nostamalla esiin seuraavat aiheet: 1. verkostojen sisäpiiri, 2. nettiverkostoihin innostaminen, 3. Itseorganisoituminen ja kätilöinti, 4. Ylläpito ja moderointi, 5. Verkostojen rakenteellinen hahmottaminen.

Minisession kulku 6.10. klo 15:00 – 15:50 (tila 1)

Näillä polttopuilla, hiilillä ja sytykkeillä jatketaan Nettiajan kansalaisyhteiskunnan leiripäivillä minisessiossa tilassa 1, klo 15:00 – 15:50. Tähän nuotiopiiriin voi osallistua myös verkon kautta. Etäosallistujat voivat olla kuulolla (mahdollisuuksien mukaan myös puheyhteydessä) yhden isännän/emännän luona ja sen lisäksi kiertää vapaasti kaikissa väite-Etherpadeissä kirjoittamassa, huolehdimme, että jokainen pari/ryhmä saa myös etäosallistujien kommentit välitiivistelmää sekä lopputuotosta varten.

Julkaisen väite-Etherpadit tiistaina 5.10. ja niihin voi käydä tuottamassa sisältöjä ohjeiden mukaan jo ennakkoon.

Työskentelyn eteneminen:

  1. 15:00 Esittely ja salama-alustus
  2. 15:05 Parit ja ryhmät, väitekortit / väite-Etherpadit: kysymysten tuottaminen, vastaukset, argumentit, myötä- ja vastaväitteet, alustava tiivistelmä
  3. 15:20 Isäntä/emäntä jää, pari/ryhmä vaihtaa numerojärjestyksessä yhtä ylempään pariin/ryhmään: isäntä/emäntä esittelee edellä tuotetun alustavan tiivistelmän
  4. 15:25 Uusi pari/ryhmä jatkojalostaa verkostokätilöinnin kultainen sääntö, liikennemerkki, sananparsi tai muu toiminnan apuneuvo, joka auttaisi huomioimaan kyseisen asian kompleksisuuden ja sisäpiiri-ulkopiiri-vaarat.
  5. 15:40 Tuotokset esitellään koko ryhmälle.

Lisää aiheesta väliotsikoituna blogimerkinnän loppuosassa. Aiheesta myös Qaiku-keskustelua.

Sisäpiirit tukevat sosiaalista identiteettiä

Pyrimme merkityksellisiin piireihin lapsuuden leikkiryhmistä alkaen. Sosiaalipsykologian minimaaliset ryhmäkokeet 1970-luvulla (mm. Tajfel) ovat osoittaneet, että meille ihmisille on luontaista hahmottaa sosiaalista maailmaamme meikäläisyyden kautta. Sisäryhmää suositaan. Sisäryhmään kuuluminen pönkittää yksilön identiteetin sosiaalista puolta. Identiteettiteoria (Tajfel 1981) jakaa henkilön identiteetin kahteen alueeseen: yksilöpsyykkiseen (kuka olen) ja sosiaaliseen (mihin kuulun). Etnosentrismi eli oman ryhmän suosiminen on meille luontaista. Oman ryhmän arvon nostaminen vahvistaa omaa minää.

Sisäpiiriläisyys syntyy huomaamatta ja luontevasti. Olemme yleensä aika sokeita sisäpiiriläisyydelle ja niille keinoille, joilla suljemme muita pois.

Nettiverkostoihin innostaminen

Verkostoissa toimijoille ja toiminnalle ei ole vielä vakiintuneita käsitteitä. Käytän jatkossa ilmauksia verkostokätilöinti ja netti-innostaminen. Termit ovat tarkoituksella epäakateemisia ja epämääräisiä. Alan käsitteistö on kehittymässä ja olisi erillisen session aihe. Kommenteissa saa mielihyvin eritellä toimijarooleja ja antaa niille nimiä. Nettiverkostoja koskevissa keskusteluissa sotketaan iloisesti myös ryhmät, yhteisöt ja verkostot, johon käsite-erotteluun en myöskään johdata tällä leirinuotiolla, vaikka kehotankin miettimään asiaa.

Nettiverkostojen käyttämissä palveluissa (Ning, Facebook, Qaiku, Twitter, Brightkite, YouTube, Buzz, LinkedIn yms.) on itsessään keinoja uuden toimijan sisääntuloa ja toiminaan aktivoitumista varten. Listaan näitä erikseen kommentissa. Näillä verkostopalvelun sisäänrakennetuilla toiminnallisilla keinoilla sisääntulo tulee nettinäkyväksi ja tarjoaa muille mahdollisuuksia havaita tulija ja ottaa hänet jollakin lailla vastaan.

Palveluun rakennetut sisääntuloa tukevat keinot riittävät hetkeksi. Nämä keinot tukevat yksilön huutelua omasta itsestään, itsensä julki tuomista. Sisäpiiriin pääseminen vaatii kuitenkin myös yhteiseksi tekemistä, kommunikaatiota, jonkin kontaktipinnan verkostossa mukana oleviin ihmisiin. Sinänsä verkostossa mukana olemiseen voi riittää mahdollisuus olla kuulolla ja mahdollisuus olla yhteyksissä.

Itseorganisoituminen ja kätilöinti: tavoitteellisuutta ja koossa pysymistä

Jos verkostolla halutaan saada jotain aikaan, kuulolla olevat ihmiset ja mahdolliset yhteydet pitää sytyttää toimintaan. Joskus tämä syttyminen tapahtuu itseorganisoituen ilman  erityistä sisäpiiriä tai useammassa toimintasolmussa yhtäaikaisesti kohdetoiminnan virittämänä.

Itseorganisoituminen saattaa johtaa ydinryhmän muodostumiseen ja tavoitetta kohti kuljettavien kätilöiden tarpeeseen. Varsinkin tulokkaiden suhteen erilainen netti-innostaminenvoi olla merkityksellistä verkoston eloisuudelle. Netti-innostamisen tavoitteena on sekä mahdollistaa aktiviteetteja että tukea niihin osallistumista. Innostaja ei itse tee asioita toisten puolesta vaan saatta toiset tekemään ja toimimaan.

Aikaansaamisen ja toiminnallisten tavoitteiden rinnalla verkostossa kuten ryhmissäkin tarvitaan koossa pitäviä asioita. Koossa pitäminen toimii harvoin ilman sisäpiiristä nousevaa ajallisesti jatkuvaa ja systemaattista kätilöintiä. Joillekin verkostoille toki riittää ryöpsähtelevä aktivoituminen, jonka periaatteena on, että tehdään, kun satutaan muistamaan ja kun sattuu huvittamaan.

Nettiverkostoissa verkkopalvelun tekninen rakenne voi riittää koossapitämiseen vaikkakin tekniset häiriöt, spämmiprofiilit ja vastaavat voivat sabotoida verkostoa tai toisaalta sellaisenaan aktivoida verkoston toimimaan. Häiriöitä varten tarvitaan useimmiten jonkin asteista organisoitumista, joka voi johtaa esimerkiksi sisäpiirin syntymiseen: verkoston konehuoneen ja taustakätilöinnin rakentumiseen.

Ystäväyrittäjä-verkoston aikaansaamis- ja koossapysymisproblematiikkaa pohtii Ilkka Sallinen blogissaan 14.9.2010: ”Kaikki nämä ovat olleet ideoina loistavia ja jokaisen liiketoimintaa parantavia. Kysyisinkin kuka tulee ottamaan vastuun tekemisestä ja minkälaisen korvauksen tämä henkilö saa? Oletko sinä valmis tekemään oman osuutesi yhteisön eteen vai odotatko, että joku muu tekee työt puolestasi? Kommenttiosastolla provokatiivisesti otsikoitu (Ystäväyrittäjyyden tuho) bloggaus nostatti proaktiivista argumentointia. Teot lopulta vievät verkostoa ajassa eteenpäin, jos tekoja syntyy. Tässä verkostokätilöllä on oma roolinsa.

Entäs kun tarvitaan ylläpitoa ja moderointia?

Mikäli nettiverkoston käyttämä palvelu on maksullinen tai muuttuu maksulliseksi tai vaatii omalle palvelimelle asennettua sovellusta, tarvitaan myös ylläpitoon liittyviä toimenpiteitä. Keskustelun salliva verkosto joutuu ottamaan myös huomioon lain määräykset (meneillään on juuri kiinnostava kirjoittelu oikeusministeriön aloitteesta puuttua nettikeskusteluihin, ks. Hesarin 3.9.10 kirjoitus ja samalta päivältä Tietokone.fi Lex Oksanen -blogin vastine siihen).

Verkostossa, jossa on jollakin tapaa organisoitu ylläpito, kätilöinnin tehtävänä on välittää tietoa taustatyöstä verkostolle ja palautetta ylläpitoon verkostolta. Informaation ohjauksella, muokkauksella ja saataville tuomisella on merkittävä rooli netti-innostumisessa ja sisäpiiri rajan avautumisessa tai sulkeutumisessa.

Se, miten demokraattisesti esimerkiksi ylläpitoon liittyviä asioita toteutetaan ja pystytään toteuttamaan, riippuu verkoston koosta, yhteisistä työvälineistä ja verkostoituneitten aktiivisuudesta.

Monet verkostot syntyvät vahingossa tai ilman tarkkaan mietittyä ennakkovalmistelua. Hyvä esimerkki kokeilevasta verkostotoiminan viritellystä ja ylläpidon vaatimuksista toimii ystäväyrittäjä-verkoston ylläpidon pohdinta Elgg-forumin lopettamisesta. Ystäväyrittäjien sisäpiirissä havaitiin, että kyseinen verkostoalusta vaatisi paljon ylläpitoa eikä sellaiseen ole tekijöitä.

Sisäpiirissä voidaan luonnostella erilaisia toiminnallisuuksia, jotka eivät käytännössä lähde vetämään. Monissa verkostoissa on havaittu hyväksi Googlen käyttämä monien alkujen toimintapolitiikka. Toisaalta tämä voi johtaa sekavuuteen, jossa sisälle havitteleva ei lopulta tiedä, missä hän voisi toimia ja missä se toiminta oikeastaan on. Näin lienee käynyt ystäväyrittäjyys-verkoston alkuvaiheessa, jolloin oli toiminta virisi Twitterissä, blogiin tuotettiin yritysesittelyjä, perustettiin Facebook-ryhmä, jossa myös alkoi esiintymään esittelyjä, perustettiin Elgg, jossa myös esiteltiin omaa toimintaa.

Verkostojen rakenteellinen hamottaminen kätilöinnin tarpeisiin

Verkostotoiminnan eri tasoja jäsenneltiin Qaikussa tätä kirjoitusta valmistelleessa keskustelussa

  • nk. sisäpiiri (joissain verkostoissa ei edes ole sisäpiiriä tai salattuja käsimerkkejä)
  • sitoutunut, operatiivinen taso (palkkatyöntekijät, motivoituneet vapaaehtoiset)
  • osallistujat (maksavat jäsenmaksun, osallistuvat tapahtumiin etc.)
  • fanittajat (eivät osallistu, mutta symppaavat)
  • seuraajat (fanittajien lievempi muoto, seuraavat esim. työn puolesta).

(Qaiku @ubiq alias Kari A. Hintikka 30.9.2010)

Verkostossa voidaan usein havaita erilaisia toimijarooleja toiminnan eri tasoilla. Kari A. Hintikka on Sometu-verkostoa analysoidessaan hahmottanut kuusi keskeistä toimijaroolia

  • supernoodi
  • ryvästäjä
  • silloittaja
  • verkottuja
  • seurattava
  • seuraaja.

(Hintikka 2009).

Nettiverkostossa taustakätilöintiä tekevät olisi hyväksi hahmottaa nämä rakenteet ja verkoston kaksoisroolin eli yhteenvetona
a) tavoitteet
b) koossa pitäminen
c) verkoston tasot ja
d) toimijaroolit.

Verkoston toiminnan ylläpitämisessä tarvitaan työkaluja, jotka voivat olla

  • mentaalisia (kuten käsitteitä, toimintamalleja)
  • sosiokulttuurisia (kuten normeja, jaettuja kertomuksia)
  • verkkoteknologisia (kuten selaimelle avautuva käyttöliittymä, mobiilisovellukset).

Miten verkostojen tavoite tuotetaan esiin? Miten verkosto pysyy koossa? Miten yhteiseksi eri rooleissa toimivien tuotokset koetaan? Kenen ääni nousee esiin? Voiko erilaisia ääniä nostaa esiin? Mikä on verkostokätilöinnin rooli tässä?

Muutamia hahmotelmia, mitä sisäpiiriläiset (varsinkin netti-innostajat) tekevät

a) tavoitteet

  • ymmärrettävään ja jaettavaan muotoon muuttaminen (esim. Carrotmob-video, Innovaatiojunan nimi ja matkasuunnitelma),
  • tavoitteen uudistaminen ja rajaaminen (Sometu-verkoston lähtökohtana oli sosiaalisen median ja oppimisen lisäksi mm. taide, teema on lyhyesti pulpahdellut mukana, mutta se ei ole noussut keskiöön tai sitä ei ole nostettu keskiään)

b) koossa pitäminen

  • yhdistävien artefaktien luominen (ryhmänimet, tunnuskuvat, paidat, rintanapit)
  • manuaalit, toimintaoppaat, tiedotteet, viestivirta
  • tarinan ylläpitäminen ja uudelleen kertominen (esim. The Story of Sometu http://www.slideshare.net/villevenalainen/the-story-of-sometu +http://sometu.wikispaces.com/Evaita+esityksiin, Eero Leppänen: Ystäväyrittäjät-heimo http://vimeo.com/15156238).

Mitkä teot ovat järkeviä? Millaisia asioita pitäisi kätilöinnissä välttää tai minkä suhteen tulisi olla varovainen? Miten verkoston eroavaisuus ryhmästä tulisi ottaa huomioon? Huomaavatko sisäpiiriläiset ja kätilöijät tätä eroa? Mitkä ovat sisäpiirissä toimivan verkostokätilön sudenkuoppia? Mitkä kätilöinnin kriittisiä kysymyksiä?

11 Responses to Sisäpiiriläiset ja nettiverkostojen kätilöinti

  1. Anne Rongas sanoo:

    Lupasin tuossa blogitekstissäni kommentissa luetella nettiverkostojen käyttöympäristöihin sisäänrakennettuja toiminnallisuuksia, jota tukevat verkostoon astumisen vaihetta. Kas tässä alustavaa listausta:

    Nettiverkostojen käyttämissä palveluissa (Ning, Facebook, Qaiku, Twitter, Brightkite, YouTube, Buzz, LinkedIn yms.) on itsessään keinoja sisääntulolle:

    * oman profiilisivun perustaminen ja tuominen näkyville (vaihtoehtoina täysin avoimelle profiilille profiilin piilottaminen tai osittainen näyttäminen)
    * profiilikuva ja nimi ovat merkityksellisiä (ovatko helposti tunnistettavia, helppoja muistaa, samoja tai tunnistettavia verkkoympäristöistä toiseen)
    * kontaktien tai ystävien lisääminen
    * verkkopalvelun suositteleminen omille kontakteille
    * uusien kontaktien automaattinen suositteleminen
    * verkostoon liittymisestä tiedottaminen verkoston sisällä ja sen ulkopuolella
    * virtuaalilahjat, pelit, leikit
    * suositukset toimia huomiota herättävällä tavalla, kuten kirjoittamalla tuoreen kontaktin seinälle verkostossa
    * statusviestit, statuspäivitykset
    * elonvirran johtaminen muista verkkofoorumeista omaan verkostostatukseen
    * muiden nettipresenssien lisääminen omaan profiiliin
    * paikkatiedon näyttäminen ja siihen perustuvat läheisten kontaktien esittely toinen toisilleen
    * pienryhmät ja keskustelut, joihin liittyä, ryhmien ja keskusteluitten näkyminen omalla profiilisivulla
    * sisältöjen jakaminen
    * suosittelujen antaminen muista, suosittelun hankkiminen itselle
    * erilaiset ”hihamerkit”, joita levitellä omille verkkosivuille, kuten blogin kupeeseen
    * automaattiohjaukset omasta verkostotoiminnasta muihin verkkotiloihin

  2. Loistava blogimerkintä (vaikka olenkin jäävi). Olisi aineksia useampaankin kirjoitukseen :)

    Ihan noin 6.10. osallistujien ja muiden kiinnostuneiden kannalta, olisiko hyvä että olisi ensin tiivis intro, sitten 6.10 ohjelma ja sitten loput taustoitukseksi? ;)

  3. Anne Rongas sanoo:

    Kiitos, oivalsin kyllä itsekin pituuspulman ja tein mainion vinkkisi mukaan muokkauksen.

  4. Halo Efekti sanoo:

    Loistava pläjäys Anne. Seuraan mielelläni etänä tätä.

  5. Antti Poikola sanoo:

    Qaikukeskustelun vilkkaudesta ja tännekin kertyneistä kommenteista voi ainakin päätellä, että kätilöintiä on osattu harjoittaa :)

  6. Anne Rongas sanoo:

    Sain mieluisan ja asiallisen kommentin sähköpostitse käsitteiden epäakateemisesta käytöstä ja ympäripyörittelystä. Että voihan sanoja käyttää, miten huvittaa, mutta se johtaa myös kaikenlaisiin ongelmiin.

    Perustelen vähän, miksi tässä käytän sanoja verkkokätilöinti ja netti-innostaja. Ja miksi en määrittele tarkemmin esimerkiksi erottelua ryhmä, yhteisö ja verkosto. Ensinnäkin bloggauksesta olisi tullut kaksi tuhtia lukua pidempi. Tosin olen sitä mieltä, että ihan ensimmäiseksi kaikkien työkseen nettiverkostoissa toimivat voisivat tutustua näihin käsitteisiin ja ilmiöihin, nimittäin nettiverkostoissa toimitaan selkäydinohjauksella kuin hallintoneuvostoissa tai taloyhtiön johtokunnassa. Mutta se on ihan oma piiintä aiheensa.

    Pontimeni aiheelle on se, että selkeästi netti-innostamisesta ja verkkokätilöinnistä on muodostumassa professio. Olen tehnyt sitä itse maksua vastaan ja puoleeni on kääntynyt henkilöitä pyydellen osviittaa. Olen tavannut lukuisia tuoreimpien kehittämishankeponnistusten ihmisiä, jotka lähtevät nettiin fasilitoimaan, verkottamaan, päivystämään, ohjaamaan, auttamaan, uudistamaan, talkoistamaan, joukkouttamaan, verkkovoimauttamaan jne.

    On siis nousemassa harrastusluontoisen puuhan rinnalle toimiala, joka ammattimaistuu. Näin kansalaisyhteiskunnassa aina käy. Vapaa omaehtoinen toiminta saa organisoituja muotoja. Se on hyvä ja se on katalaa. Mikä sekin on oma pitempi pakinansa.

    Koska siis käsillä on ala, joka on jos on muotoutumassa olevia käsitteitä, joille ei ole valmiita akateemisia määritteitä. Tämän vuoksi sanaparven ja tulkintavariaatioiden saalistamisella on oma mielekkyytensä.

    Itse edustan mielelläni filosofista lähtökohtaa sanojen taakse menemisineen (minulla on siihen pitkän sivuaineen mittainen koulutus), mutta jos kyseisessä kontekstissä minä itse määrittelen kohteeseen liittyvät käsitteet, käytän määrittelyvaltaa, joka myös sulkee pois, jotain, mitä itse en näe. Yritän siis kuunnella kirjoittamalla.

    Kun kirjoitan sisäpiiristä, voin muodostaa itse sisäpiirin käyttämilläni käsitteillä ja ilmaisutavalla. Olen valmis sille, että lähestymiseni on väärä. Olisi mahtavaa huomata se tässä ja nyt. Ajatusten luonnostelu on erilainen keino toimia kuin akateemisten papereitten julkaiseminen. Molemmilla on sijansa. Käsitteenmäärittelyjä tarvitaan, koska yhteinen ymmärrys perustuu jaetuille käsitteille. Mutta sanoja voi etsiä myös harhaillen vähän kuin vieraassa metsässä puolukassa. Perataan myöhemmin, kilometrejä kertyy ehkä enemmän kuin puolukoita, mutta kuntoilu voi olla tärkeää juuri nyt.

  7. Anne Rongas sanoo:

    Riittoisaa keskustelua, kun kommentoin itse itseäni. Meni vahingossa FB-seinälle edellinen kommentti ja siellä erityisesti irrallaan asiayhteydestä tarkoitukseni kääntyi nurin. Tässä siis edelliseen oma täydennyskommenttini:

    Siis olen kommentoijan kanssa täsmälleen samaa mieltä enkä pidä siitä, että käsitteitä heitellään miten sattuu. Mutta toisaalta silloin, kun ei vielä ole käsitteitä, eletään aikaa, jolloin niitä tuotetaan liukuhihnalta ja sitten ollaan ongelmissa, mutta toisaalta se sanojen tuottamisvaihe tarvitaan. Berger & Luckmannin Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen sietää aina vain uusia lukukertoja. Käsittellä on ISO väli. Mutta joskus voidaan hetkeksi laskea määrittimet ja kuunnella haavi auki.

  8. Anne Rongas sanoo:

    Harto Pönkä julkaisi sopivasti koosteen aiheesta sosiaalisen median yhteisöllisyys http://harto.wordpress.com/2010/10/04/sosiaalisen-median-yhteisollisyys-esitys/

  9. Anne Rongas sanoo:

    klo 15:00 tila 1: Minisessio verkostokätilöinnistä. Väitteet on julkaistu, esiosallistuminen sallittua.
    Väitteet
    1. Nettiverkostoihin liitytään helposti. Toimintakynnys on suuri. http://muistio.tieke.fi/r4a1lnnGs9
    2. Nettiverkostoja on helppo perustaa, vaikea johtaa ja hallita. http://muistio.tieke.fi/fgc6bvPcJ9
    3. Voimakas sisäpiiri haittaa nettiverkoston toimintaa. http://muistio.tieke.fi/nX87MLDaUD
    4. Verkostokätilöinti muuttuu ammattimaiseksi. http://muistio.tieke.fi/25JY1O1fCc
    5. Käsitteellinen keskeneräisyys haittaa kommunikointia nettiverkostoista. http://muistio.tieke.fi/3qzxBfNEZf

  10. Pingback: Tunnelma tiivistyy | Mahdollista

  11. Pingback: Nettikansan kalenteria 2011 | Mahdollista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>