Verkostoitumisesta toimintaan?

Suurkiitos hienosti järjestetystä ”Nettiajan kansalaisyhteiskunta” -tapahtumasta sekä Apps4Finland -kisasta!

Kun kuulin kesällä tästä tilaisuudesta törmättyäni Anttiin jossain päin nettiä, ajattelin ettei tällaisesta voi oikein millään jättäytyä pois. Olimme juuri avanneet Pikkuparlamentti.fi -sivuston ja mietimme, kuinka saada sinne reilusti sisältöä ja kävijöitä. Saimme toisaalta innostunutta palautetta mutta toisaalta epäiltiin ettei sivusto houkuttele riittävästi kävijöitä pelkkänä keskustelufoorumina. Mietimme kuitenkin koko ajan, miten saisimme tuplattua kävijämäärän esimerkiksi liittoutumalla löyhästi sisällön kautta jonkin toisen sivuston kanssa.

Vaikka sivustolle on jo saatu kohtalaisesti sisältöä ja kiinnostavia kirjoituksia, ei sitä varsinaisesti voi vielä väittää suomalaisen poliittisen keskustelun kaikenkattavaksi arkistoksi. Keskustelufoorumin arvo käyttäjilleen kuitenkin määräytyy suoraan sekä keskustelun tasosta että aiheiden moninaisuudesta. Mitä enemmän aiheita luettavana, sitä todennäköisemin käyttäjä löytää sieltä haluamansa. Laadukaskaan keskustelu ei kiinnosta yksittäistä käyttäjää jos se ei ole sitä mitä tämä etsii.

Kanssani jutelleet epäilevät tuomaat ovat esittäneet kysymyksiä ”riippumattoman poliittisen keskustelufoorumin”mahdollisuuksista houkutella sinne ihmisiä jotka haluavat vaikuttaa asioihin. Keskustelufoorumi kun ei sinänsä ole kanava asioiden eteenpäin viemiseen, vielä vähemmän jos se pyrkii olemaan ”riippumaton”. Toisaalta olen myös kuullut sellaisia kommentteja, että keskustelun pitäisi pohjautua johonkin konkreettisesta tietoon, jotta se olisi relevanttia. Ja että ilman kunnon pohjustusta poliittinen keskustelu pahimmillaan jumittuu asemiinsa, polarisoituu sekä trivialisoituu.

Tulin siis Tampereelle sellaisella kokeilumielellä, että löytyisiköhän sieltä mahdollisia kumppaneita luomaan synergiaetuja yllä mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Paljastin korttini minisessiossani ja sen ulkopuolella ja odotin mitä tuleman pitää. Ennen kuin huomasinkaan, olin tavannut monta sellaista ihmistä jotka olivat innostuneita yhteistyön tekemisestä meidän sivustomme kanssa.

Kahden päivän aikana sain jonkinlaisen kokonaiskuvan siitä kentästä jolla tapaamani ihmiset ja heidän projektinsa yrittävät parantaa suomalaista verkkodemokratiaa. Eri osaset koko kansalaisdemokratiaprosessista voisi ehkä kuvata alla olevalla kaaviolla. Kaavion alaosassa on faktatieto, ylemmäs siirryttäessä aletaan hyödyntää tietoa kunnes viimein tiedon jalostuttua yritetään vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tällainen prosessihan politiikka juuri on, vai mitä?

Yksi näkemys tiedon jalostumisesta

Eri toimijat sijoittuvat tähän kenttään eri paikkoihin. Jotkut poimivat tai tuottavat tietoa, joku muokkaa sitä esimerkiksi visualisoimalla, jollain on keskustelufoorumi, joku ylläpitää vaikutuskanavaa ja jotkut yrittävät vaikuttaa suoraan päätöksentekijöihin. Mielestäni yksikään näistä palasista ei voi olla yhtä merkittävä osa yhteiskunnallista vaikuttamista kuin mitä ne olisivat yhdessä. Uskon että erilaiset aineistot voivat tukea toisiaan ja tuoda kaikille toimijoille enemmän käyttäjiä. Ennen kaikkea tällaisten toimijoiden yhteistyöllä voi onnistuessaan olla valtava yhteiskunnallinen merkitys.

Olen vaikuttunut tapaamistani ihmisistä ja siitä innosta jolla he ovat lähteneet miettimään asioita ja yhteistyötä pelkkää verkostoitumista pidemmälle. Olemme järjestäneet jo yhden tapaamisen ja jatkoa seuraa. Tarkempaa tietoa yhteistyösuunnitelmistamme pitäisi löytyä lähipäivinä tälle sivustolle ilmestyvästä wikistä. Tulemme pitämään yhteistyösuunnitelmamme mahdollisimman avoimina.

Kiitos siis Otavan Opistolle mahdollistamisesta!

6 Responses to Verkostoitumisesta toimintaan?

  1. Antti Poikola sanoo:

    Havainnollistava kaavio! Ehkä vähän sen ulkopuolella tietynlaisena metatasona ovat avoimuusaktiivit, jotka pyrkivät paljasta´maan systeemin vikoja, mädännyisyyttä, poliitikkojen kytköksiä etc.

  2. Otso Kivekäs sanoo:

    Antti, eikös tuo kuvaamasi osu tuonne alimpaan kerrokseen, poliitikkojen mielipiteiden paljastamiseen ja tutkimiseen. Tai ehkä osin toiseksi alimpaan.

    Osuva kaavio joka tapauksessa. Ykis mielenkiintoinen kysymys tässä on, mitkä ovat ne palikat, joita voi tai kannattaa tehdä ”puoleettomasti”, ja missä selkeästi jo sitoudutaan johonkin asiaan. Kaksi ylintä tasoa ovat jo selkeästi sitoutuneita, koska vaikutettaessa tietysti halutaan vaikuttaa jollain tietyllä tavalla, ja myös keskustelu on mielekästä vain, jos keskustelijat ovat jotain mieltä.

    Sen sijaan avoin julkishallinnon data on aika neutraali aihe, jota on varmaan järkevämpi lähestyä ajamatta avoimuudella mitään tiettyä asiaa. Poliitikkojen mielipiteet sitten taas ovat selvästi puolueellisia. Tiedon jäsentäminen on monipiippuisempi juttu: sitä voi lähestyä puolueettomana kysymyksenä, tai sitten siitä näkökulmasta, että se luokittelu on aina arvovalinta, ja tehdään avoimesti jotain tarkoitusta varten. Kummallakin tavalla on varmaan paikkansa.

  3. Antti Poikola sanoo:

    Joo Otso kyllä se avoimuusaktiivisuus varmasti sopii sinne alimpaan tasoon, totta.

    Täytyy kyllä hattua nostaa aktiivisuudesta tälle löyhästi Eduskunnan ympärille ryhmittyneelle porukalle. Täällä Mikko Heikkisen kirjoitus jälkitunnelmista: http://www.biomi.org/blogi/2010/10/eduskuntarajapinnan-jalkivaikutuksia/

    Jaakko & Co. teidän ryhmittymä tarvitsee työnimen, millä teihin voi kollektiivisesti viitata.

  4. Pingback: Uutisraivaaja | Mahdollista

  5. Pingback: Avoimen tiedon rooli palveluevoluutiossa | Mahdollista

  6. Pingback: Nettikansan kalenteria 2011 | Mahdollista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>