Julki-Suomi

Ote Demos Helsingin ja Ajatuspaja e2:n julkaisemasta ”Seitsemän kertaa demokratia – Samoilla lauteilla 2010” -raportista (2010). Alkuperäisteos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi lisenssillä.


Julkisten toimijoiden keräämä tieto meistä kuuluu meille. Toistaiseksi Suomessa ei ole ollut avoimen julkisen datan hyödyntämiseen opastusta tai käytäntöjä. Lähes jokainen hallinnon
organisaatio tuottaa dataa, joka voisi hyödyttää kansalaisia, liike-elämää ja myös muita hallinnon organisaatioita. Avaamalla tietovarannot kaikkien käyttöön on mahdollista löytää
uusia ja yllättäviä kumppanuuksia. Kansalaisyhteiskunnan ja liike-elämän toimijat voivat käyttää julkista dataa uusiin sovelluksiin, jotka helpottavat kansalaisten jokapäiväistä elämää. Avoin data tarjoaa myös suunnattoman määrän mahdollisuuksia prosessien automatisointiin sekä kansalaisten yhteistoimintaan. Tieto on valtaa ja valta luo toimintaa.

Seuraava hallitus sitoutuu avaamaan julkiset tietovarannot kaikkien käytettäväksi teemalla Julki-Suomi. Lainsäädäntöä ja ohjeistuksia muutetaan siten, että tiedon laillinen, tekninen ja maksuton uudelleenkäytettävyys on lähtökohtainen periaate – sanalla sanoen julkisesta tiedosta tehdään myös avointa. Internetiin voidaan perustaa julkisen tiedon kirjastoja, joista kansalaiset, yritykset ja muut organisaatiot voivat kerätä tarvitsemaansa tietoa.

Avaamalla tietovarannot voidaan kehittää myös julkisia palveluita. Avoin data mahdollistaa aktiivisemman julkisen sektorin ja kansalaisten yhteistyön. Perinteinen yhtenäispalveluiden suunnittelutapa ei enää sovi kaikille: ihmisillä on tarve ja halu saada palveluita, jotka sopivat juuri heille itselleen. Tarpeet ovat eriytyneet ja ihmisillä on entistä enemmän valmiuksia vaatia ja vaikuttaa palveluihin. Avoimet tietoverkot vastaavat myös tähän tarpeeseen. Tietoverkkojen avaaminen ei tarkoita siis vain yksisuuntaista julkiselta yksityiselle -linjaa, vaan esimerkiksi palveluita käyttävät ihmiset voidaan nähdä palveluiden aktiivisina kehittäjinä.

Myös sosiaali- ja terveyssektoreilla edistetään valtakunnallisen sähköisen potilastietokannan käyttöönottoa. Tällä hetkellä terveyskeskuksissa, hammaslääkäreissä, neuvoloissa, sairaaloissa sekä päihde- ja mielenterveyslaitoksissa on käytössä tuhansia erilaista tietojenkäsittely- ja arkistointijärjestelmiä ja -tiedostoja. Tavoitteena on, että potilaskertomukset olisivat hoitavien lääkärien katsottavissa keskitetysti Internetin kautta. Lääkäreiden fyysinen sijainti tai toimipaikka ei tämän jälkeen muodosta estettä hoidolle. Potilaalla ei useinkaan ole yksityiskohtaista tietoa hoidostaan, järjestelmän kautta potilaan tilanteesta saadaan parempi käsitys. Sähköistä potilastietokantaa voidaan laajentaa myös ambulanssien käyttöön, jolloin niillä on tietoa potilaasta jo matkalla hänen luokseen. Jatkossa jokainen pääsee myös itse katsomaan terveystietoja esimerkiksi internetin kautta.

Mihin kehityskulkuun vastaa
• Ihmisten halu osallistua demokratian rakentamiseen kykyjensä ja halujensa mukaan.
• Tiedon määrä ja hallinnon avoimuusperiaate.
• Kaikkitietävän valtion aika on ohi.
• Nykyajan häijyimmät ongelmat ratkaistaan kokeiluilla.

Kenellä ratkaisun avaimet
• Puolueet
• Kansalliset ja kunnalliset organisaatiot

Vuonna 2011 on tehtävä
• Kansalaisyhteiskunta käynnistää aiheesta laajamittaisen kampanjan.
• Virkamiestyönä kartoitetaan lainuudistuksen tarve.
• Puolueet ilmaisevat kantansa selvästi ennen vaaleja.
• Avoimen datan periaate kirjataan hallitusohjelmaan ja uudistustyöhön osoitetaan resursseja.
• Suomeen luodaan hallinnon avoimen datan selvitystoimisto.
• Pilottihankkeet käynnistetään.
• Avoimuusperiaatetta tuetaan järjestöille ja virkamiehille tarjotulla koulutuksella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>