Osallistaa vai mahdollistaa?

Yhteiskunnallisessa kontekstissa puhutaan osallistumisesta, osallistamisesta, osallisuudesta sekä uudempana tulokkaana myös mahdollistamisesta. Mistä tässä on kyse?

Tiivistelmä

Olennaista on osallistumiskynnyksen madaltaminen, mistä pohjimmiltaan niin osallistamisessa, kuin mahdollistamisessakin on kyse. Mahdollistaminen on kuitenkin laajempi käsite siinä mielessä, että mahdollistaja ei määrittele syntyvän toiminnan sisältöä niin paljoa, kuin osallistaja.

  • A) kansalainen osallistuu ensisijaisesti sisäisen motivaation takia
  • B) kansalainen osallistuu, vaikkei olekaan niin kiinnostunut asiasta, mutta pullakahvit houkuttelevat
  • C) kansalainen ei osallistu, vaikka sisäinen motivaatio on kohdallaan, koska ulkoisia kannustimia ei ole nimeksikään tai ne ovat jopa negatiivisia
  • D) kansalainen ei osallistu, koska häntä ei kiinnosta, vaikka kuinka houkutellaan.
  • Myös C) ja D) -tapauksissa kansalainen saattaisi osallistua, jos osallistumiskynnys olisi matalammalla, joillekin esim. verkko-osallistumiseen kynnys on matalampi, kuin livenä paikalle raahautumiseen.
  • Pitää muistaa, että osallistumiskynnyksen madaltaminen saattaa muuttaa myös toiminnan luonnetta – onko sellainen osallistuminen edes tavoiteltavaa, mikä tapahtuu lähes vailla osallistujan omaa kiinnostusta vain sen takia, että osallistumiskynnys on olemattoman matala?

Taustapohdinnot osallistumisesta ja osallisuudesta

Eräässä sähköpostikeskustelussa toistin viimeaikaisen antipatiani ”osallistaminen” sanaa kohtaan:

”osallistaminen” on kyllä sellainen sanahirviö, että jätettäköön se meidän jargonista pois, Maulunalaiset osallistuvat, koska heitä kiinnostaa ja se tehdään helpoksi – pakolla, uhkailemalla tai lahjomalla ei kannata osallistaa ketään ;)

Vastaanottaja hämmästyi arvolatautunutta purkaustani. Mitä vikaa osallistamisessa on? Kysymys on oikeutettu ja se sai minut purkamaan auki tätä käsitesoppaa.

Kielitoimiston mukaan osallistuminen tarkoittaa ”ottaa osaa olla mukana jossakin” ja osallistaminen puolestaan tarkoittaa ”tehdä osalliseksi – aktivoida”.

Kuntatiedon keskuksen sivuilta löytyvät seuraavat määritelmät:

Osallisuus on periaate, jonka mukaan kuntalaisella on voitava olla mahdollisuus sekä saada tietoa päätöksenteosta että päästä vaikuttamaan siihen. Osallisuus on liittymistä, jossa osallistuja tulee osaksi ryhmää tai toimintoa. Osallistuminen tapahtuu alhaalta, ruohonjuurelta ylöspäin, se on mahdollisuuksien hyödyntämistä eri tavoin.

Osallistaminen on osallisuuden rinnakkaismuoto, osallistumismahdollisuuksien tarjoamista kuntalaisille. Osallistaminen on ylhäältä alaspäin, hallinnosta kuntalaisille päin tapahtuvaa toimintaa.

Kansalaisfoorumin sivuilla puolestaan sanotaan:

Osallisuus voidaan tulkita kahdella erilaisella tavalla. Sillä voidaan tarkoittaa kuulumisen, mukanaolon tunnetta. Ihminen kokee olevansa osallinen omassa yhteisössään ja suomalaisessa yhteiskunnassa, kun hän tekee työtä, harrastaa, osallistuu ja vaikuttaa. … Toisen tulkinnan mukaan osallisuus on omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista ja vastuun kantamista.

Näistä määritelmistä voi jo poimia yhden ajatuksen jatkojalostukseen: omakohtaisuus (sisäinen motivaatio) vs. ylhäältä alaspäin (ulkoinen motivaatio). Alkuperäinen primitiivireaktioni ”osallistaminen” sanaa kohtaan johtui negatiivisesta mielikuvastani, jossa esim. kuntalaiset eivät ole kiinnostuneita osallistumaan, mutta hallinnon suunnasta tehdään erilaisia aktivointimanöövereitä.

Toisaalta Kuntatiedon määritelmässä sanotaan ”osallistumismahdollisuuksien tarjoamista kuntalaisille” – tämähän ei sisällä mitään pakkoa tai aktivointimanöövereitä. Tarjottujen mahdollisuuksien puitteissa osallistuminen tapahtuu kuntalaisten omasta tahdosta.

Itse olen tässä puitteiden luomisen merkityksessä käyttänyt sanaa ”mahdollistaminen”, josta tämän bloginkin nimi tulee. Mahdollistaminen on kuitenkin laajempi käsite siinä mielessä, että mahdollistaja ei määrittele syntyvän toiminnan sisältöä niin paljoa, kuin osallistaja.

Esimerkiksi uuden asuinalueen kaavoituksesta vastaava virkamies haluaa ihmisten osallistuvan juuri kyseiseen kaavoitusprojektiin ja hän saattaa organisoida vaikkapa työpajan tai kyselyn ja siten osallistaa kaupunkilaisia projektiin. Kaavoituksesta vastaava virasto voi myös laajemmin toimia mahdollistajan roolissa tarjoamalla tietoa kaikesta meneillään olevasta suunnittelutyöstä verkon kautta tai avaamalla viraston ala-aulan kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneiden kansalaisten tapaamispaikaksi.

Analyyttisen pohdintani tuloksena suhtaudun neutraalimmin myös osallistaminen sanaan. Osallistamisen keinot voivat olla positiivisia kannustimia ja toisaalta omaehtoinen osallistuminenkin voi kummuta negatiivisista tunteista, kuten kiukusta tai pelosta. Ihmiset osallistuvat toimintaan silloin, kun heidän omakohtainen sisäinen motivaationsa ja/tai ulkoinen motivaatio ylittävät osallistumisen vaivan (ja muiden mahdollisten esteiden, kuten puutteellisen tiedon) luoman osallistumiskynnyksen.

Ulkoista osallistumismotivaatiota voidaan lisätä erilaisilla kepeillä ja porkkanoilla, vaikkapa arpomalla palkintoja kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken tai uhkaamalla sosiaalietuuksien menetyksellä. Sisäistä motivaatiota ei suoraan voida lisätä, ellei sitten radikaalisti ajatella että esim. ihmisten raivostuttaminen lähikoulujen lakkautusuhalla olisi osallistamista.

Jäljelle jää toki polttavia kysymyksiä, kuten minkälainen osallistuminen luo osallisuutta ja mikä on osallistumisen ja osallisuuden suhde vaikuttamiseen?

3 Responses to Osallistaa vai mahdollistaa?

  1. Joanna K sanoo:

    Hyvää pohdintaa, sen verran kommentoisin tuon osallistamis-mahdollistamiskeskustelun vierestä ihan noita erittelemiäsi kansalaisten osallistumisen tai osallistumattomuuden syitä, että mielestäni voisi olla hyvinkin myös tilanne, jossa kansalaista kiinnostaa / ei kiinnosta osallistua, mutta / koska ei koe että hänellä on vaikuttamismahdollisuuksia osallistumisenkaan kautta, hän ei osallistu.

    • Antti Poikola sanoo:

      Joanna, ajattelin asian itse niin, että kokemus vaikuttamismahdollisuuksista on yksi osatekijä *osallistumismotivaatiossa* samoin, kuin kiinnostus asiaa kohtaan. Eli aivan kuten sanoit, voi olla kiinnostunut aiheesta, mutta koska kokemus vaikuttamismahdollisuuksien puutteesta laskee motivaatiota niin, ettei osallistumiskynnys ylity.

  2. Pingback: Verkkodemokratia kaupungeissa [JULKINEN DRAFT] | Mahdollista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>