Naapurineuvosto

Ote Demos Helsingin ja Ajatuspaja e2:n julkaisemasta ”Seitsemän kertaa demokratia – Samoilla lauteilla 2010” -raportista (2010). Alkuperäisteos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi lisenssillä.


Vastuuta ja valtaa oman lähiympäristön asioissa vahvistetaan naapurineuvostoilla. Naapurineuvosto on väline, jolla asukkaat kehittävät omaa asuinaluettaan parantavia ratkaisuja ja joissa paikallisen tiedon ja taidon merkitys on ensisijaista. Naapurineuvostojen kautta jaetaan vuosittain kasvava osuus kunnan rahoista. Naapurineuvosto soveltuu erinomaisesti viihtyvyyttä, vertaistoimintaa ja yhteisiä tiloja lisääviin hankkeisiin. Toteutettavat projektit vastaavat paikallisiin ongelmiin ja toiveisiin ja ylittävät kaupungin organisaation perinteiset toimialarajat. Naapurineuvostoon kutsutaan puolet osallistujista alueen yrityksistä, järjestöistä ja asiantuntijoista. Loput valitaan satunnaisotannalla alueen asukkaista. Naapurineuvoston toimintaa ohjaa, ei johda, puolueeton neuvottelija.

Virkamiehistö tarjoaa työskentelyn tueksi faktoja alueen asuntokannasta, ympäristöstä, sosiaalisesta koostumuksesta, siitä minkälaisia ongelmia kaupungin näkökulmasta alueella esiintyy (jonot palveluihin, puuttuvat palvelut, rikollisuus, ilkivalta, jne.). Tilastotiedon lisäksi naapurineuvoston jäsenet selvittävät itse ongelmien paikallisia taustoja ja sen jäsenet keräävät lisätietoa haastattelemalla naapureitaan, koiranulkoilutustuttaviaan, lapsiaan, näiden kavereita, naapuritalon mummoa, huoltoyhtiön kaveria, jne. Naapurineuvosto on avoin prosessi kaikille alueen asukkaille. Tapaamiset järjestetään matalan kynnyksen paikoissa, mahdollisimman monenlaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille sopivina ajankohtina. Lisäksi suunnitelmat avataan kommentoitavaksi wiki-alustalle. Naapurineuvoston osallistujat kuulevat eri alojen asiantuntijoita ennen kuin tekevät ratkaisunsa.

Jotta naapurineuvostosta kehittyy merkittävä osa kunnallista päätöksentekoa, se tarvitsee resursseja. Menettelyllä on pystyttävä tuottamaan näkyviä ja koettavia vaikutuksia lähiympäristöön. Tavoitteena on, että vuonna 2030 joka kymmenes kunnan euro jaetaan osallistuvan budjetoinnin kautta.

Mihin kehityskulkuihin vastaa

  • Kaikkitietävän kunnan aika on ohi.
  • Monimuotoistuvassa yhteiskunnassa ikä, sukupuoli ja sosio-ekonominen asema kertovat yhä vähemmän ihmisen haluista ja tarpeista.
  • Kaupungeissa tarvitaan uusia välineitä luottamukseen perustuvien lähiyhteisöjen rakentamiseen.

Kenellä ratkaisun avaimet

  • Suomen Kuntaliitto
  • Kaupunginosayhdistykset
  • Oikeusministeriö
  • Pilottikunnat

Vuonna 2011 on tehtävä

  • Oikeusministeriön työryhmä suunnittelee mallin naapurineuvostoille.
  • Avoin haku pilottikunnille. Pilottikunniksi hakevat kunnat ilmoittavat hakemuksissaan myös taloudelliset mallinsa.
  • Oikeusministeriö ja Suomen Kuntaliitto järjestävät ensimmäisille kunnille koulutusta.
  • Kunnat allokoivat tietyn rahamäärän jaettavaksi naapurineuvostojen kautta.
  • Ensimmäiset kokeilut toteutetaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>