Kolme ajatusta osallistumishankkeiden käytännöistä

Kollega tiedusteli minulta kokemuksia julkishallinnon ja kansalaisten välisistä osallistumishankkeista ja erityisesti Kaupungin Kangas -projektista (Kaupungin Kangas oli Jyväskylässä viime keväänä toteutettu uuden asuinaluueen suunnittelun alkumetreille ajoitettu laajahko kaupunkilaisten näkemysten kartoitus).

Vastasin kollegalle pitkähkösti sähköpostilla, mutta alla tiivistettynä kolme päällimäisintä huomiotani.

#1
Osallistumiselle on pakko resursoida aikaa, siitä pitää olla työnantajan hyväksyntä, että virkamiehen työaikaa käytetään asukkaiden kanssa toimimiseen. Ajankäyttöpäätös on tietoinen organisaation päätös, jota tehdessä pitää punnita osallistumisella saavutettavat hyödyt ja niiden lisäarvo.

Alkuvaiheessa lisäarvo voi olla se, että saadaan ylipäätään kokemusta osallistumisesta. Tämä kokemus pyritään kuitenkin ehkä liian usein erilaisissa pilotti- ja kokeiluhankkeissa saamaan ilmaiseksi, eli tekemättä kokeilun ajalle tuota kriittistä aikaresursointipäätöstä. Tällöin kokemus saattaa olla virkamiehen näkökulmasta negatiivinen sen takia, että vaikka tulokset olisivatkin hyviä, niin ne jouduttiin repimään virkamiehen selkärangasta.

#2
Toinen asia on osallistumisen ajoittaminen… aiemmin, aiemmin, aiemmin, aiemmin! Aiemmin on helposti sanottu, mutta vaikeammin tehty. Ihmiset eivät ole tottuneet julkishallinnon esittävän mitään aivan totaalisen keskeneräistä ja sen takia mikä tahansa ajatuksen raakile helposti ylitulkitaan ja tyrmätään ikäänkuin valmiina suunnitelmana tyyliin ”Kaupunki tekee Kankaan alueesta täysin autottoman”.

Mitä aiemmin asiaan osallistetaan sitä epämääräisempää kaikki on ja osallistumisen tulokset voivat omalle tontilleen katsovan virkamiehen näkökulmasta näyttää liian hajanaisilta. Esim. Kangas-projektissa saatiin ideoita ja huomioita kaikesta kaupungin kehittämiseen liittyvästä maan ja taivaan väliltä, esim. ”pitkospuiden rakentamisessa kannattaa liitoksissa käyttää puutappeja naulojen sijaan”. Tämä pitkospuukommentti voisi kaupungin rakennuspalveluille tai vastaavalle olla merkityksellinen, mutta yleiskaavasuunnittelusta vastaavalle arkkitehdille täyttä kohinaa.

Myöhemmässä vaiheessa osallistettaessa (esim. on jo tehty kaavaluonnos) voidaan kysyä kommentteja kohdennetummin. Silloin toisaalta menetetään kokonaisuuden kannalta mielekäskin rikkaus ja kaadutaan kaikkiin tunnettuihin myöhäisen osallistumisen ongelmiin (yleensä saadaan lähinnä negatiivista palautetta siitä, mikä kaikki tehdyssä suunnitelmassa mättää).

#3
Kolmas mieleen tuleva huomio on yleinen houkutus osallistamisen/osallitumisen ulkoistamiseen. Organisaatioilla saattaisi olla rahallisia resursseja käytettävissä (osallistumis)tulosten saavuttamiseen, mutta ei niinkään henkilöresursseja. Tällöin nousee Kangas-projektin kaltaiset alihankintakuviot esille (kaupunki maksoi HUB Jyväskylälle osallistumisprojektin toteuttamisesta). Ulkoistaminen ei ole mahdoton vaihtoehto, mutta siinä on tukku huomioitavia kysymyksiä (roolit, viestintä, osallistumisen tulosten jalkauttaminen jne.). Yhtenä mahdollisena suuntana ulkoistamiseen olen aiemmin esittänyt ns. osallistavan alihankinnan käytäntöä.

Toisenlainen hankintoihin ja osallistumiseen liittyvä kriittinen kohta on, kun asukkaiden osallistumista vaativa suunnittelu- tai valmistelutyö teetetään alihankintana. Esimerkiksi kaavoituksessa käytetään paljon konsultteja, joita eivät koske mitkään osallistamisen velvoitteet, eikä tavoitteet. Jos konsultilla teetetty suunnitelma tai luonnos alistetaan ”liian laajalle” osallistumiselle on riskinä, että konsultille joudutaan maksamaan paljon lisätyöstä, jota ei ehkä ole budjetoitu. Näissä tapauksissa olisi erittäin keskeistä, että osallistuminen olisi aloitettu jo ennen konsultin palkkaamista (ks. kohta #2).

Yksi vastaus aiheeseen Kolme ajatusta osallistumishankkeiden käytännöistä

  1. Pingback: Asukkaat mukaan kaupunkisuunnitteluun | Mahdollista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>