Yhteiskirjoittaminen, niin yksinkertaista se on

Hallinnon kirjallinen käytäntö tuottaa sivutolkulla esityslistoja, asiakirjoja, liitteitä, dokumentteja, raportteja, katsauksia, arvionteja, suunnitelmia, luonnoksia jne. Voisiko nykyisin yksisuuntaista kirjallista käytäntöä muuttaa kommentoivaan ja osallistavaan suuntaan?

Visio wikikaupungista
Mikko Heikkinen esitti vuoden 2011 Apps4Finland -kilpailussa wikikaupunki -vision, jossa kaupungin asiakirjat ja jopa koko verkkoportaali julkaistaisiin kommentoinnin ja tekstin muokkauksen mahdollistavalla wikialustalla. Tietysti virallisesta versiosta vastaisi tiedon julkaisija, mutta wikin kautta dokumentteja voisi parantaa kuka tahansa.

Konkreettinen esimerkki Espoon terveyskeskuksen sivuilta:

”Terveydenhoitajan vastaanotolla voi saada rokotuksen ajanvarauksella tai tiettyinä kellonaikoina avovastaanotolla ilman ajanvarausta.”

Teksti on vaikeatulkintainen, eikä missään kerrota mikä on avovastaanotto tai mihin aikaan ja missä se on käytettävissä. Saatuaan tämän selville esimerkiksi puhelimitse, kaupunkilainen voisi muokata lauseen wikiversiossa muotoon:

”Rokotuksen voi saada joko terveydenhoitajan vastaanotolla ajanvarauksella, tai ilman ajanvarausta millä tahansa terveysasemalla maanantaisin kello 9-12.”

Terveyskeskuksen sivujen ylläpitäjä voi nyt hyväksyä muutoksen myös viralliseen versioon, mikäli tulkinta on oikea.

KommenTori on Hämeenlinnan strategioiden kommentointialusta
Hämeenlinnan kaupunki ja sosiaalisen median asiantuntijatoimisto Dicole Oy ovat kehittäneet kaupungin käyttöön kommentointialustan, joka hyödyntää yhteisöllisen median suunnitteluperiaatteita, edistää keskustelevampaa ilmapiiriä kaupungin päätöksentekoprosessissa ja parantaa vaikuttamisen laatua. Yleisöltä saaduista nimiehdotuksista palvelun nimeksi valittiin Kommentori.

Ruutukaappasu Hämeenlinnan Kommentori -palvelusta

Työkalun kautta pääsee (19.4.2012 ei kommentoitavana ollut yhtään dokumenttia) tutustumaan Hämeenlinnan strategiadokumentteihin. Käyttäjät voivat lukea, mitä muut ovat kommentoineet sekä tuoda oman näkemyksiään esille. He voivat myös kannattaa muiden jättämiä kommentteja.

Punakynä esityslistojen ja pöytäkirjojen kommentointiin
Seppo Säämäen ja Antti Koskimaan kehittämä Punakynä kansalaisosallistumisen väline, joka tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan poliittiseen päätöksentekoon. Sovellus tuo julkiset asiakirjat laajemman kansalaiskeskustelun ulottuville. Punakynä tarjoaa välineet nostaa esiin kiinnostavia osioita laajoista asiakokonaisuuksista, käydä keskustelua sekä jakaa huomiot eteenpäin sosiaalisessa mediassa. Toistaiseksi Punakynä hakee automaattisesti Tampereen kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien pöytäkirjoja sekä esityslistoja.

Yleiskäyttöiset yhteiskirjoitustyökalut
Edellämainitun kaltaisten erikoistuneiden järjestelmien kehittäminen dokumenttien kommentointiin on toki mahdollista, mutta nopeammin suuri kulttuurinmuutos tapahtuu yleiskäyttöisten yhteiskirjoitustyökalujen, kuten Google Docsin ja Etherpadin vääjäämättömän yleistymisen myötä. Alla on esitelty Etherpad -alusta, joka on jo mullistanut monen työyhteisön työtapoja ja voisi toimia erinomaisesti myös osallistumisen apuvälineenä.

Esimerkki avoimesta dokumentista, jossa on usean kirjoittajan voimin tehty ja viimeistelty vuoden 2010 Apps4Finland -kilpailun lehdistötiedote.

EtherPad on verkkopohjainen yhteiskirjoitusväline, jonka oppimiskynnys on äärimmäisen matala. EtherPadissa useat kirjoittajat voivat työstää tekstiä samanaikaisesti. Jokaisella kirjoittajalla on nimimerkki ja oma väri, jolla kunkin kirjoittama teksti erotetaan toisten tekstistä. Yhteistyö on välitöntä eli kaikki näkevät, missä muiden kursorit sijaitsevat tekstissä ja muiden lisäämä teksti näkyy lähes viiveettä.

Ominaisuuksiltaan EtherPad vastaa Windowsin Notepadia, eli tekstin muotoilu on rajoitettu kursiiviin, lihavoituun tekstiin ja bulletpointteihin, eikä esimerkiksi kuvien tai taulukoiden lisääminen ole mahdollista. Perustoiminnot riittävät kuitenkin yleensä varsin hyvin jaettujen muistiinpanojen kirjoittamiseen ja rajoitetun toiminnallisuuden ansioista työkalun käyttöä ei tarvitse erikseen opetella.

EtherPadissa on myös chat-alue, jossa yhteiskirjoittajat voivat koordinoida kirjoitustyötään, sekä täydellisen muokkaushistorian sisältävä aikajana, jota kautta pääsee katsomaan tekstin aikaisempia versioita.

Etherpad on avoimen lähdekoodin ohjelmisto, jonka voi asentaa joko omalle palvelimelleen tai käyttää jotakin verkossa tarjolla olevaa EtherPad -muistiota. Suomalaiset voivat käyttää mm. Tieken Muistiota. Tieken muistio ei edellytä rekisteröitymistä, mutta rekisteröitymällä palveluun on mahdollista luoda oma ryhmäsivu, jonka tunnistaa osoiterivin alusta (esimerkkialue.muistio.tieke.fi). Oman ryhmäsivun alle voi luoda useita muistioita, joidenka näkyvyyttä voi säädelle, siten että ne näkyvät vain kirjautuneille oman ryhmän jäsenille tai ovat kaikille avoimia.

(Etherpad -esittelyteksti: Tarmo Toikkanen ja Antti Poikola http://lemill.net/tools/etherpad-1 )

2 Responses to Yhteiskirjoittaminen, niin yksinkertaista se on

  1. Raimo Muurinen sanoo:

    Uusimpina kuulumisina yhteiskirjoittamisesta SDP http://ohjelmatyo.sdp.fi/

  2. Pingback: Eripuraisen yhteiskirjoituksen ihmiskoe | OKFN LOCAL: Finland

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>