Onko 10 000€ paljon vai vähän? Ja montakos nollaa olikaan miljardissa? Taloudellisten päätösten mielekkään kommentoinnin edellytyksenä on kokonaiskuvan hahmottaminen. Mediaa ja poliitikoita usein syytetään lillukanvarsiin tarttumisesta, kun samalla taloudellisesti moninkertaisesti merkittävämmät päätökset menevät menevät läpi olan kohautuksella. Budjetin visualisointi on tapa luoda kokonaiskuvaa keskustelun pohjaksi.

Openspending.org
Helsinki Region Infoshare -palvelussa on julkaistu Helsingin kaupungin tulot ja menot vuosille 2009 ja 2010. Henri Ahti vei nämä tiedot Open Knowledge Foundationin OpenSpending-alustalle, jossa voi nyt visualisoida Helsingin budjettidataa esimerkiksi virastoittain tai tilien nimillä. Esimerkkivisualisoinnista näkee jo yhdellä silmäyksellä, että Sosiaaliviraston, Terveyskeskuksen ja Opetusviraston rinnalla kaikki muut virastot ovat pieniä.

Helsingin kaupungin tulot ja menot virastoittain niinsanotulla "treemap" -visualisaatiolla esitettynä openspending.org -alustalla.

Veropuu
Veropuu visualisoi julkissektorin organisaatioiden tulot ja menot helposti avautuvan puu-metaforan avulla. Puun juurina ovat tulot, jotka liittyvät runkoon ja edelleen haarautuvat menoina oksiin. Organisaation eri hallintokuntien allokoimat rahamäärät käyvät ilmi oksien paksuuksista. Oheisessa esimerkissä on visualisoitu koko Suomen kansantaloudellinen elämänpuu.

Hallinnon kirjallinen käytäntö tuottaa sivutolkulla esityslistoja, asiakirjoja, liitteitä, dokumentteja, raportteja, katsauksia, arvionteja, suunnitelmia, luonnoksia jne. Voisiko nykyisin yksisuuntaista kirjallista käytäntöä muuttaa kommentoivaan ja osallistavaan suuntaan?

Visio wikikaupungista
Mikko Heikkinen esitti vuoden 2011 Apps4Finland -kilpailussa wikikaupunki -vision, jossa kaupungin asiakirjat ja jopa koko verkkoportaali julkaistaisiin kommentoinnin ja tekstin muokkauksen mahdollistavalla wikialustalla. Tietysti virallisesta versiosta vastaisi tiedon julkaisija, mutta wikin kautta dokumentteja voisi parantaa kuka tahansa.

Konkreettinen esimerkki Espoon terveyskeskuksen sivuilta:

”Terveydenhoitajan vastaanotolla voi saada rokotuksen ajanvarauksella tai tiettyinä kellonaikoina avovastaanotolla ilman ajanvarausta.”

Teksti on vaikeatulkintainen, eikä missään kerrota mikä on avovastaanotto tai mihin aikaan ja missä se on käytettävissä. Saatuaan tämän selville esimerkiksi puhelimitse, kaupunkilainen voisi muokata lauseen wikiversiossa muotoon:

”Rokotuksen voi saada joko terveydenhoitajan vastaanotolla ajanvarauksella, tai ilman ajanvarausta millä tahansa terveysasemalla maanantaisin kello 9-12.”

Terveyskeskuksen sivujen ylläpitäjä voi nyt hyväksyä muutoksen myös viralliseen versioon, mikäli tulkinta on oikea.

KommenTori on Hämeenlinnan strategioiden kommentointialusta
Hämeenlinnan kaupunki ja sosiaalisen median asiantuntijatoimisto Dicole Oy ovat kehittäneet kaupungin käyttöön kommentointialustan, joka hyödyntää yhteisöllisen median suunnitteluperiaatteita, edistää keskustelevampaa ilmapiiriä kaupungin päätöksentekoprosessissa ja parantaa vaikuttamisen laatua. Yleisöltä saaduista nimiehdotuksista palvelun nimeksi valittiin Kommentori.

Ruutukaappasu Hämeenlinnan Kommentori -palvelusta

Työkalun kautta pääsee (19.4.2012 ei kommentoitavana ollut yhtään dokumenttia) tutustumaan Hämeenlinnan strategiadokumentteihin. Käyttäjät voivat lukea, mitä muut ovat kommentoineet sekä tuoda oman näkemyksiään esille. He voivat myös kannattaa muiden jättämiä kommentteja.

Punakynä esityslistojen ja pöytäkirjojen kommentointiin
Seppo Säämäen ja Antti Koskimaan kehittämä Punakynä kansalaisosallistumisen väline, joka tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan poliittiseen päätöksentekoon. Sovellus tuo julkiset asiakirjat laajemman kansalaiskeskustelun ulottuville. Punakynä tarjoaa välineet nostaa esiin kiinnostavia osioita laajoista asiakokonaisuuksista, käydä keskustelua sekä jakaa huomiot eteenpäin sosiaalisessa mediassa. Toistaiseksi Punakynä hakee automaattisesti Tampereen kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien pöytäkirjoja sekä esityslistoja.

Yleiskäyttöiset yhteiskirjoitustyökalut
Edellämainitun kaltaisten erikoistuneiden järjestelmien kehittäminen dokumenttien kommentointiin on toki mahdollista, mutta nopeammin suuri kulttuurinmuutos tapahtuu yleiskäyttöisten yhteiskirjoitustyökalujen, kuten Google Docsin ja Etherpadin vääjäämättömän yleistymisen myötä. Alla on esitelty Etherpad -alusta, joka on jo mullistanut monen työyhteisön työtapoja ja voisi toimia erinomaisesti myös osallistumisen apuvälineenä.

Esimerkki avoimesta dokumentista, jossa on usean kirjoittajan voimin tehty ja viimeistelty vuoden 2010 Apps4Finland -kilpailun lehdistötiedote.

EtherPad on verkkopohjainen yhteiskirjoitusväline, jonka oppimiskynnys on äärimmäisen matala. EtherPadissa useat kirjoittajat voivat työstää tekstiä samanaikaisesti. Jokaisella kirjoittajalla on nimimerkki ja oma väri, jolla kunkin kirjoittama teksti erotetaan toisten tekstistä. Yhteistyö on välitöntä eli kaikki näkevät, missä muiden kursorit sijaitsevat tekstissä ja muiden lisäämä teksti näkyy lähes viiveettä.

Ominaisuuksiltaan EtherPad vastaa Windowsin Notepadia, eli tekstin muotoilu on rajoitettu kursiiviin, lihavoituun tekstiin ja bulletpointteihin, eikä esimerkiksi kuvien tai taulukoiden lisääminen ole mahdollista. Perustoiminnot riittävät kuitenkin yleensä varsin hyvin jaettujen muistiinpanojen kirjoittamiseen ja rajoitetun toiminnallisuuden ansioista työkalun käyttöä ei tarvitse erikseen opetella.

EtherPadissa on myös chat-alue, jossa yhteiskirjoittajat voivat koordinoida kirjoitustyötään, sekä täydellisen muokkaushistorian sisältävä aikajana, jota kautta pääsee katsomaan tekstin aikaisempia versioita.

Etherpad on avoimen lähdekoodin ohjelmisto, jonka voi asentaa joko omalle palvelimelleen tai käyttää jotakin verkossa tarjolla olevaa EtherPad -muistiota. Suomalaiset voivat käyttää mm. Tieken Muistiota. Tieken muistio ei edellytä rekisteröitymistä, mutta rekisteröitymällä palveluun on mahdollista luoda oma ryhmäsivu, jonka tunnistaa osoiterivin alusta (esimerkkialue.muistio.tieke.fi). Oman ryhmäsivun alle voi luoda useita muistioita, joidenka näkyvyyttä voi säädelle, siten että ne näkyvät vain kirjautuneille oman ryhmän jäsenille tai ovat kaikille avoimia.

(Etherpad -esittelyteksti: Tarmo Toikkanen ja Antti Poikola http://lemill.net/tools/etherpad-1 )

Tämä julkinen facebookryhmä on kokeilu. Se saatetaan kieltää nykyjärjestelmän vastaisena[1,2], keskustelu voi puuroutua laaduttomaksi huuteluksi, poliitikot saattavat valloittaa ryhmän yksisuuntaisella julistamisella tai ehkä keskustelua ei synny lainkaan. On myös mahdollista, että tästä kehittyy hieno areena, jossa kiinnostuneet kaupunkilaiset, luottamushenkilöt ja virkamiehet asiallisesti ja innostuneesti keskustelevat, haastavat toistensa näkemyksiä ja rikastuttavat joukkovoimalla päätösasioihin liittyvää yhteistä tietopohjaa.

Päätettävien asioiden avaaminen ymmärrettävällä tavalla ja keskustelun terävöittäminen vaatii tietämystä, jota on etenkin valmistelevilla virkahenkilöillä ja asiaan perehtyneillä luottamushenkilöillä. Melkeinpä mihin asiaan voi myös suuren yleisön joukosta löytyä kiinnostuneita, joilla on kaikenlaista tietoa, huomioita ja ideoita.

Virkahenkilöiden haasteena on neutraalin näkökulman ylläpitäminen, heidän tulee noudattaa valmisteltavan asian suhteen ehdotonta tasapuolisuutta, eivätkä he siten voi toimia poliittisen kannanmuodostuksen agitaattoreina. Sen sijaan asioita seuraavat poliitikot voivat toimia välittäjinä ja kanavoida laajemman ihmisjoukon osaamista asioiden ratkaisemiseen. Samalla asioista kiinnostuneet kaupunkilaiset saavat tuoretta tietoa ja mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon.

Toivotaan parasta ja katsotaan, mihin tämä johtaa!

NETIKETTIÄ:
-> Moderaattoriksi pääsevät halukkaat kaupunginvaltuutetut ja virkehenkilöt
-> Saa ”sorsastaa”, eli kysyä yleisöltä lisätietoja ja näkemyksiä
-> Spämmiä saatetaan poistaa ja spämmääjiä blokata – käytännön toteutus moderaattorien käsissä
-> Tätä netikettiä ja ryhmän kuvausta päivitetään ehdotusten pohjalta

[1] Kaavoituksen Facebook-ryhmä nimenvaihtoon (YLE 2.3.2011)
[2] Sosiaalivirasto sulki leikkipuiston Facebookin (Vartti 4.2.2012)

Disclamer: Ryhmän perustaja Antti Poikola on entinen Helsinkiläinen, mutta asuu nykyisin Jyväskylässä. Kokeilun käynnistämiseen johti ammatillinen mielenkiinto demokratian kehittämistä kohtaan.