Osallistuva budjetointi on demokraattisen keskustelun ja päätöksenteon prosessi. Taustalla on ajatus osallistuvasta demokratiasta, jossa tavalliset ihmiset päättävät, miten kunnan tai valtion käytössä olevia julkisia varoja jaetaan ja käytetään. Osallistuva budjetointi antaa ihmisille mahdollisuuden määritellä, keskustella ja priorisoida julkisia kulutuskohteita. Samalla se antaa ihmisille valtaa tehdä todellisia päätöksiä ja päättää, kuinka rahaa käytetään.

DSC_1859

Kuva: Chicagon 49th ward participatory budgeting prosessin tilaisuudesta (samuelnbarnett Flickr)

Ensimmäistä kertaa osallistuvaa budjetointia, jossa asukkailla oli suoraa budjettivaltaa käytettiin Porto Alegren kaupungissa Brasiliassa vuonna 1989. Sen jälkeen osallistuvan budjetoinnin menetelmiä on käytetty ja edelleen kehitetty tuhansissa kaupungeissa muun muassa Venezuelassa, Kanadassa, Espanjassa, Ranskassa, Saksassa, Chilessä ja Iso-Britanniassa. Saksassa yli sata kuntaa ja kaupunkia on aikeissa toteuttaa tai on jo toteuttanut osallistavan budjetointia hankkeita.

Osallistuvan budjetoinnin määritelmät ja menetelmät vaihtelevat suuresti. Suurimmat erot ovat seuraavat:

Lähestymistapa
Osallistava budjetointi on alun perin suunniteltu suoran demokratian välineeksi, jossa osallistujilla on suoraa sitovaa päätösvaltaa. Useimmat Eurooppalaiset osallistuvan budjetoinnin sovellukset on kuitenkin toteutettu kuulemisina, joissa ihmiset antavat mielipiteensä ja valitut edustajat päättävät tekevät lopullisesti ehdotukset. Nykykäsityksen mukaan osallistuvan budjetoinnin prosessit voivatkin sisältää sekä suoran että edustuksellisen demokratian elementtejä.

Laajuus
Yleensä osallistuvaa budjetointia ei sovelleta koko julkisen toimijan budjetin määrittämiseen, vaan johonkin osaan budjetista. Rolf Luehrsin mukaan osallistuvan budjetoinnin laajuus vaikuttaisi riippuvan valitusta lähestymistapa: kun käsittelyssä on koko budjetti, niin kansalaisten mielipiteet eivät ole sitovia, vaan päätäntävalta on kokonaan edustajilla.

Menetelmät
Osallistuvan budjetoinnin menetelmät tukeutuvat ja liittyvät usein lähidemokratian muihin malleihin, kuten asukasfoorumeihin. Osa hankkeista on edelleen toteutettu käyttäen vain perinteisiä viestintäkanavia, mutta useinmiten verkkoa käytetään vähintäänkin tiedon levittämiseen ja usein myös tukemaan fyysisiin tapahtumiin perustuvaa prosessia. Toistaiseksi vain harvoissa tapauksissa osallistuvan budjetoinnin prosessi on toteutettu kokonaan verkossa.

Osallistuva budjetointi ei ole kertaluonteinen tapahtuma, vaan prosessi, joka sisältää useita eri vaiheita. Prosessi voidaan vaiheistaa esimerkikis seuraavalla tavalla (englanninkielinen wikipedia)

  1. Yhteisön jäsenet määrittelevät varojen käytön tärkeysjärjestykseen ja valitsevat sitä varten valmisteluryhmän
  2. Valmisteluryhmä tekee asiantuntijoiden avustuksella ehdotuksen menojen kohdentamisesta
  3. Yhteisön jäsenet äänestävät em. ehdotuksista, mitä rahoitetaan
  4. Kunta (tai muu instituutio) toimeenpanee eniten kannatusta saaneet ehdotukset

Osallistuva budjetointia ei ole vielä käytössä Suomen kunnissa, mutta kiinnostus aihetta kohtaan on herännyt. Helsingin kaupunki on parhaillaan (kevät 2012) laatimassa selvitystä osallistuvan budjetoinnin toteutusmahdollisuuksista. Selvityksen pohjalta valmistellaan esitys osallistuvan budjetoinnin kokeilusta, joka voisi parhaimmillaan liittyä jo vuoden 2013 budjetin valmisteluun. Helsingissä aloite osallistuvan budjetoinnin kokeilemiseen on lähtöisin kaupunginjohtajan asettamalta demokratiaryhmältä.

Pisimmällä konkreettisissa kokeiluissa on Sitra, joka kokeilee osallistuvan budjetoinnin menetelmiä demokratiahankkeiden kiihdyttämiseen tarkoitetun rahoituksen jakamisessa keväällä 2012 osana Uusi Demokratia Elinvoimafoorumia. Osallistuvan budjetoinnin menetelmään kuuluva päätöksentekotilaisuus järjestetään 25.4.2012, tämä saattaa olla ensimmäinen laatuaan Suomessa!

Ohessa käsin poimittuja YouTube -videoita ”participatory budgeting” hakusanalla: http://www.youtube.com/playlist?list=PL15CAAEAF0548AD66

Nettiajan kansalaisyhteiskunnan leiripäivässä 28.2.2012 Helsingin Uunisaaressa kehitettiin myyntipuheita demokratian ja yhdessä tekemisen hankkeille ja ideoille. Tässä kuvatut hissipuheet, pahoittelen kännykkäkamenran heikkoa kuvan ja äänenlaatua.

Jussi Lähde : Perustuslaki (4:08)

Raimo Muurinen : Osallistuva budjetointi (2:04)

Ilona Rauhala : Tablettilapset (2:16)

Petri Kola : Open Knowledge Festival (3:50)

Nuppu Stenroos : Wärk Fest (2:16)

Suurestakin auditoriotilaisuudesta, jossa paikalla oleva yleisö on käytännön syistä lähinnä kuuntelijan roolissa voi verkko-osallistumismahdollisuuden ansiosta syntyä vuorovaikutteinen ja keskusteleva tilaisuus. Mitä tulee huomioida, jotta verkko-osallistuminen on muutakin, kuin vain etäseurannan mahdollistamista - livetilaisuus muuttuukin alustaksi laajemmalle keskustelulle?

Sorsastelen neuvoja, jotka laitetaan koekäyttöön 14.3. järjestettävässä Sitran Uusi Demokratia -tapahtumassa ja teen ideoista yhteenvedon kaikkien tapahtumajärjestäjien käytettäväksi. Tavoitteena on muuttaa suomalaista konferenssi-seminaari-tilaisuus-kulttuuria modernimmaksi.

Kertokaa vapaasti kokemusianne kommenttiosiossa, Facebookissa Sometime -ryhmässä tai suoraan Tieken muistiossa, jonne teen yhteenvetoa aiheesta http://nettikansa.muistio.tieke.fi/netitys

  • Käytännön kokemuksia: Millaisia hyviä ja huonoja kokemuksia sinulla on tapahtumista, joissa on ollut merkittävää verkko-osallistumista?
  • Verkkoyleisön huomioiminen livetilaisuudessa: Mitä tilaisuudessa fyysisesti paikalla olevien juontajien, järjestelijöiden ja esiintyjien pitää huomioida?
    • Nostaa verkkoyleisön kommentteja ja kysymyksiä esiintyjille, toistaa liveyleisön kysymykset tarvittaessa niin, että verkkoyleisö kuulee, puhua ja tervehtiä verkkoyleisöä…
  • Työkalut: Mitkä työkaluja verkko-osallistumiseen on, mitkä ovat niiden hyviä ja huonoja puolia?
    • Ustream, Bambuser, Goodmood, Adobe Connect…
    • Paluukunavana Facebook, Twitter hashtag, Google+, Qaiku, Etherpad…
  • Kuva, ääni ja muu tekniikka: Checklist laadukkaan verkkolähetyksen tekemiseen?
    • Äänenenlaatu on ensisijaista, vaikka olisi kuinka loistava kuva, niin ei auta, jos ääni ei kuulu tai tökkii…
  • Liverapostointi ja verkkokeskustelun ruokkiminen: Millainen tilaisuuksiin ja tapahtumiin liittyvä verkkokeskustelu on hyvää, voiko keskustelua jotenkin ohjata hyvään suuntaan?
    • Puhujakohtaiset liveraportointiketjut, kysymysten esittäminen verkkoyleisöllä, kannustaa verkkoyleisöä kaivamaan esille esityksiin liittyviä linkkejä ja materiaalia…
  • Valmiit netitysoppaat: Mitä aiheesta jo kirjoitettu ja selvitetty jotain jossain muualla?